maanantai 29. joulukuuta 2008

Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2

HS uutisoi, että Seinäjoella kolaroidaan suhteessa eniten sekä tietokulmassa vielä, että turvallisinta on Uudellamaalla. Keskustelupalstallehan hyökkäsi tietenkin taas maakuntien tietäjiä, jotka eivät kyenneet sulattamaan etenkään jälkimmäistä, sillä onhan yleinen käsitys, että uudellamaalla kolaroidaan valtavasti enemmän kuin muualla, ja "hesalaiset" (lue: kaikki uusmaalaiset) eivät osaa ajaa.

Olen kirjoittanutkin jo aikaisemmin aiheesta, ja joku kommentoikin, että edellisessä artikkelissani oli verrattu kolarimääriä vain automääriin. Samoin oli syytetty keskustelupalstalla HS:n uutista. Yksi blogiini kommentoinut anonyymi uhosikin, että "Nimenomaan pitäisi ne kolarien määrät suhteuttaa ajettuihin kilometreihin. Olisi tilastot hieman erinäköiset :)". Tein työtä käskettyä ja kaivoin luvut Tiehallinnon raporteista ja suhteutin kolarit ajomääriin. Tilasto on todellakin hieman erinäköinen, sillä Uusimaa erottuu vielä selkeämmin kuin pelkkiin automääriin suhteutettuna. Ero on suurin kun vertaillaan onnettomuuksien määrää ajoneuvomääriin per tieosuus.

Missään tilastoissa ei muuten ole tilastoitu sitä, kuinka moni Uudellamaalla kolaroivista on tullut maaseudulta kolaroimaan. Se olisi mielenkiintoista tietää, sillä autojen kotipaikan mukaan tehty tilasto voisi olla vielä enemmän erinäköinen.

Taulukon solut ovat vasemmalta oikealle seuraavat:
  • tiepiiri
  • keskimääräinen vuorokausiliikenne maanteillä (autoa),
  • liikennesuorite miljoonaa autokilometriä
  • henkilövahinko-onnettomuudet
  • henkilövahinko-onnettomuuksia per 100 milj autokm
  • henkilövahinko-onnettomuuksia per keskimääräinen vrk-liikenne

Uusimaa 4415 7493 692 9,20,16
Turku 1487 4340 590 13,60,40
Kaakkois-Suomi 1086 3565 371 10,40,34
Häme 1800 6240 594 9,50,33
Savo-Karjala 743 3011 292 9,70,39
Keski-Suomi 1173 2276 253 11,10,22
Vaasa 1013 3236 435 13,40,43
Oulu 802 3726 403 10,80,50
Lappi 533 1774 150 8,50,28

Vaikka tätä asiaa vääntelisi kuinka päin, niin Uudellamaalla ajetaan suhteessa varsin vähän kolareita. Ainoastaan absoluuttinen onnettomuusmäärä on suurin, mutta onko se ihme, kun puhutaan alueesta jossa on neljäsosa Suomen autoista ja väestöstä ja liikenteestä vieläkin suurempi osa.

Sori taas maakuntien tietäjät.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

keskiviikko 24. joulukuuta 2008

Laivatuliaisia ja joulua

Kävin pyörähtämässä Tukholmassa, jossa oli jälleen monikulttuurisempaa kuin neljä vuotta sitten, kun viimeksi siellä kävin. Oli aivan pakko ostaa laivalta lakupiippuja, koska niitä vielä saa ennenkuin ne kielletään. En pelkää, että lapseni ryhtyvät tupakoimaan näiden takia, vaikka saavatkin piiput syödä.

Karkkiosastolta löytyi käsittämättömän mairea tikkari, jossa on samassa käsituuletin hellepäivien varalle. Minulle tästä tulee tosin mieleen nimenomaan tuulivoimala eikä mikään muu.


Lopuksi toivotan poliittisesti korrekteja "sesonkiterveisiä" kaikille lukijoille. Tähän vielä sävytteisviritteinen joulupukki, olkaapa hyvät.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

lauantai 20. joulukuuta 2008

Tupakka - tuo maailman pahin asia

Tupakanvastustus on taas noussut aivan uusiin sfääreihin. Teen tässä taas heti alkuunsa selväksi, etten puolustele tupakointia itsesään millään tavalla, vaikka olenkin itse hoikka mies reisitaskuhousuissa ja tupakka suussa. Minulla on tupakoinnista yli 25 vuotta henkilökohtaista empiiristä kokemusta, pidän sitä äärimmäisen tyhmänä touhuna enkä todellakaan voi suositella tupakointia kellekään. Silti soisin, että holhoamisella olisi edes jossain määrin järjellä käsitettävät rajat. Jopa HS.fi:n päivän kysymyksessä tupakanvastaisuuden arvioidaan menneen liian pitkälle 50% osuudella, joka on huomattavasti suurempi osuus kuin tupakoitsijoiden määrä väestöstä.

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tupakka-askien poistamista kauppojen avohyllyiltä ja nuuskalle täyskieltoa. En jaksa millään uskoa, että tupakan piilottaminen kaupan hyllystä vähentäisi tupakointia mitenkään. Ne jotka ovat jo nikotiinikoukussa, hankkivat tupakkansa siitä huolimatta olipa se tiskin alta pyydettävää tai ei. Enkä jaksa mitenkään uskoa sitäkään, että kukaan tupakoimaton ostaisi heräteostona tupakka-askin ja ryhtyisi tupakoitsijaksi siksi, kun näkee askin kaupan hyllyssä. Ei se mene niin. Omasta kokemuksestani ja erittäin monen muut tupakoitsijan kertomusten perusteella tiedän, että tupakointi tarttuu nimenomaan kaveripiiristä eikä mistään muualta. Vanhempien esimerkillä, elokuvissa näkyvällä tupakoinnilla tai kaupan hyllyssä olevalla tupakka-askilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Olen itsekin sanonut ennen tupakoineelle isälleni, ettei hänen polttamisellaan ollut mitään vaikutusta siihen että itse aloitin. Hän sanoi, että tietää sen omasta kokemuksestaan, eikä ole sen takia yöuniaan menettänyt.

STM haluaisi Suomesta tupakattoman maan vuoteen 2040 mennessä. Äärimmäisintä on se, että jopa tupakointi omassa autossa haluttaisiin kieltää. Tämä menee jo järjenvastaiseksi. Kielto koskisi toki vain hetkiä, jolloin autossa matkustaa alaikäisiä, mutta silloin tupakoimattomuus pitäisi älytä jo muutenkin, eikä sitä sentään lailla pitäisi tarvita säätää. Tällainen laki ei olisi myöskään hyväksi yleiselle lainkuuliaisuudelle. Vastaava vaikutus on aina, kun säädetään laki jota ei mielletä tarpeelliseksi ja jonka valvonta on mahdotonta ja sanktiot olemattomia. Sanktioista tosin sen verran, että tupakan myymisestä alaikäiselle voisi saada jopa neljä vuotta vankeutta. Neljä vuotta. Se on enemmän kuin mitä monista oikeasti vakavista rikoksista saa.

Mitä tulee viime päivinä mediassa velloneeseen nuuskapolemiikkiin, ihmettelen sen saamia mittasuhteita suuresti. Itse en ole koskaan nuuskannut, mutta en silti haluaisi kieltää sitä. Jos joku haluaa käyttää nuuskaa niin siitä vaan. En kuitenkaan ymmärrä miksi ihmeessä huulen alle pitäisi tunkea yököttävä mälli. Jos jostain syystä haluaa nikotiinia vereensä, sen toteuttamiseksi on olemassa tehokkaita ja varsinkin siistimpiä keinoja: tupakan polttaminen ja ellei halua syystä tai toisesta polttaa, niin esimerkiksi nikotiinipurukumi, jota saa nykyään muualtakin kuin apteekeista.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

keskiviikko 17. joulukuuta 2008

Thorsin korttipakka tyhjenee

Maahanmuuttoministeri pelasi eilen Ylen Aamu-tv:ssä vähemmistökortin epätoivossaan. Tant-Astridille tuntuu olevan käsittämättömän vaikea tunnustaa tosiasia, että hänen epäsuosionsa syy on hänen ajamansa Suomea vahingoittava ja kansalaisten oikeustajun vastainen politiikka, eikä suinkaan hänen vähemmistötaustansa. Ministeri pelasi samalla myös "ajatelkaa edes lapsia" -kortin sanomalla:
Täällä laillisesti oleskelevat on saatava töihin ja yhteiskuntaan mukaan, ja lapsille on annettava yhtäläiset mahdollisuudet.

Aamulehti kirjoitti kaksi päivää sitten kielimuurista ja väänsi rautalankaa. miten kotouttamisen tärkein asia on kielen oppiminen. Onkin aivan väärä tapa palkata kouluihin valtavat määrät ties minkä kielisiä avustajia ja pohtia, miten saataisiin järjestettyä hubbabubbakielistä opetusta. Tärkeämpää olisi saada tulijat oppimaan paikallinen kieli. Ilman sitä ei pärjää jatkossakaan.

Pari päivää sitten Ylen ohjelmassa Tuomas Enbuske käsitteli asiaa "vähemmistöjä ei pidä hyysätä". Loppujen lopuksi ohjelma oli varsin korrekti nimestään huolimatta, mutta se kannattaa katsoa Yle Areenasta mikäli jäi näkemättä. Noin 14 minuutin kohdalla iranilaistaustainen Arman Alizad lausuu jotain sellaista, jonka toivoisin jokaisen maahanmuuttajan tajuavan. Hän kertoo, miten on tavannut paljon ulkomaalaisia, jotka eivät tee mitään muuta kuin valittavat miten kurjaa Suomessa on. Arman toivottaa valittajille hyvää matkaa helvettiin Suomesta, jos ei kelpaa. Kannattaa lukea myös Armanin kolumni City.fi:stä. Suomeen saa tulla puolestani lisää Arman Alizadin kaltaisia maahanmuuttajia. Edellinen lause onkin varmaan täysin käsittämätön suvaitsevaistolaisille, koska suvaitsevaisessa ja tiedostavassa käsitysmaailmassa "halla-aholaiset" joihin minäkin epäilemättä heidän silmissään kuulun, ovat paatuneita rasisteja, jotka eivät siedä ketään muualta tulleita ja haluaisivat kaikki "ulkkikset ulos". En usko, että he kovin pian ymmärtävät sitä, ettei asia näin ole.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Nykyajan anekauppaa

Katolinen kirkko myi myöhäiskeskiajalla aneita ajatuksella kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa. Nyt vuonna 2008 ilmastonmuutosuskonnon piirissä on keksitty sama vuosisatoja vanha bisnes uudelleen. NordicOffset-niminen yritys on ruvennut kauppaamaan "autoilun hiilijalanjäljen kompensaatiota". Liikeidea on sinänsä nerokas rahojen poisottamiseksi tyhmiltä. Maksuilla tuetaan tuulivoimalahanketta Turkissa ja biokaasuhanketta Intiassa. Noin puolet päätyvät edellämainittuihin hankkeisiin ja puolet on yrityksen tuottoa. Tämä muistuttaa kehitysapua siinä mielessä, että kehitysapu on tulonsiirto rikkaiden maiden köyhiltä köyhien maiden rikkaille, mutta tässä tapauksessa kyseessä on tulonsiirto rikkaiden maiden tyhmiltä Intian ja Turkin energiayhtiöille.

Olen ostanut tänä vuonna dieselöljyä 1340,28 litraa yhteensä 1720,65 eurolla ja 95E-bensiiniä 528,67 litraa hintaan 693,74 euroa. Tästä hinnasta on veroja karkeasti 60%, joten olen maksanut polttoaineistani veroja yli 1400 euroa. Sen luulisi jo riittävän. Niin tyhmä en ole, että maksaisin lisäksi vapaaehtoisia aneita, koska tosiasiassa nuo aneet eivät vähennä päästöjä lainkaan. Ne lihottavat vain jonkun toisen rahapussia ilmastonmuutoksen varjolla. Ilmastonmuutos on uskonto, bisnes ja politiikan väline yhdessä paketissa.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

Pato murtui, tulva on vasta alussa

On ollut mukava seurata, miten Jussi Halla-ahon vaalimenestys mursi eräänlaisen padon. Nyt aikaa on kulunut puolisentoista kuukautta, ja niin rivikansalaiset, julkisuuden henkilöt ja osittain mediakin on uskaltanut tuoda julki mielipiteitä sekä tosiasioita, joista ennen ei uskallettu rasistikortin pelossa hiiskahtaakaan. Maahanmuuttopolitiikan kritiikkiä on kuulunut hyvin yllättävistäkin suunnista, kuten Jussi Pajuselta, Suvi-Anne Siimekseltä sekä Anja Snellmanilta: video 1 video 2.

Tiedostavat toimittajat ja yliopistoväki, etenkin JP Roos ovat luoneet käsitteen "halla-aholaisuus" ikään kuin koko keskustelu sekä kritiikki olisi lähtöisin Jussi Halla-ahosta. Halla-ahon vaalimenestystäkin on yritetty väheksyä selittelemällä, että häntä olisivat äänestäneet lähinnä kaljakuppiloissa istuskelevat duunarit, joita akateeminen väki väheksyy. Tosiasiassa kuitenkin äänestäjä- ja kannattajakunta on hyvinkin laaja, ja ihmisillä on omatkin aivot, eikä kyseessä ole mikään Halla-ahon tekemä joukkomanipulointi. Kuten aiemminkin olen sanonut, en äänestänyt häntä siksi, koska asun eri vaalipiirissä. Kuitenkin varmasti olen "halla-aholainen", ja olisin äänestänyt häntä, mikäli olisin voinut. Olen kuitenkin ajatellut samoja ajatuksia ihan omilla aivoillani jo 1990-luvun alusta saakka. Tiedostajille mainittakoon, etten istu kaljakuppiloissa ja kuulun eniten ansaitsevaan seitsemään prosenttiin. Monikulttuurisesta asuinympäristöstäkin sain kokemusta yli tarpeen asuessani HOAS:n kerrostalossa Helsingin Malminkartanossa 1990-luvun alussa.

Mediasta erityisesti kunnostautunut on Aamulehti, joka ensimmäisenä uutisoi Astrid Thorsin järjettömän lepsusta uudesta ulkomaalaislaista. Sanoma-konsernin lehdet yrittivät viimeiseen asti vaieta asiasta, mutta joutuivat viimein antamaan periksi. Thorsin esitys Uuden Suomen verkkovieraana oli farssi. Hän ei vastannut lainkaan kysymyksiin mitä hänelle esitettiin, vaan hän kierteli ja kaarteli, sekä suorastaan valehteli sujuvasti. Esitetyt kysymykset sekä kommentit toivat selvästi esiin sen, mitä mieltä kansa on. Thors on nyt epäsuositumpi kuin koskaan, mutta enpä aio pidätellä hengitystäni odotellessani hänen eroaan. Tuskin hän edes ymmärtää miksi tilanne on se mikä on.

Joka tapauksessa pato on nyt murtunut, ja sen vuoksi Jussi Halla-ahoa kohtaan yritetään oikeusmurhaa. Ei tarvitse olla selvänäkijä tai Sherlock Holmes arvatakseen, kuka tai ketkä rikostutkinnan käynnistämisen taustalla on tai ovat. Ikävää, jos Halla-aho joutuu asiassa marttyyriksi, joka toisaalta saattaisi avata kansalaisten silmiä entisestään. Joka tapauksessa aika näyttää jävätkö tulevat vuodet mieliin aikana, jolloin Suomen tulevaisuus pelastettiin vaiko aikana, jolloin maan tulevaisuus tuhottiin. Nyt on tärkeintä, että asioista puhutaan avoimesti, ja viskataan poliittinen korrektius romukoppaan.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa