Rekursiivinen sensuuri tulossa?

Ministeri Suvi Lindén haluaisi ilmiselvästi sensuroida sensuurikeskustelun. Kuten lähes kaikilla naispoliitikoilla ja muilla hysteerisillä kalkkunoilla, on hänellä koko keskustelun ydin täysin hukassa. Lapsiporno ja pedofilia ovat niin iljettäviä asioita, ettei niistä voida keskustella lainkaan järkevästi. Kaikki asiaa sivuavakin keskustelu haluttaisiin vaientaa. Poissa silmistä, poissa mielestä ei kuitenkaan ole oikea tapa. Sensuurin kritisoimisen sensurointi kuulostaa jo todella absurdilta idealta. Lindén sanoo tiedotteessaan:

Missään tapauksessa en voi hyväksyä sitä, että lapsipornon levittämisestä keskustellaan ikään kuin sananvapauden testaamisena. Kyseessä on törkeä rikos, johon suhtautumisessa pitää olla yhtä tiukat pelisäännöt kuin vastaavan materiaalin jakamiseen esimerkiksi painotuotteina.

Lindén ei selvästikään ymmärrä, tai edes halua ymmärtää, ettei Matti Nikki tai kukaan muukaan asiassa aktiivinen puolusta lapsipornoa, vaan hekin ymmärtääkseni kokevat asian vastenmieliseksi. Koko keskustelun ydin on se, että asiaa hoidetaan väärin. Satunnaisia osoitteita lisätään salaiselle listalle välittämättä siitä, että listalle päätyy muitakin kuin kiellettyä sisältöä sisältäviä sivuja. "Suodatuksen" toteutustapa on myös tehoton, eikä hidasta varsinaisia lapsipornon kerääjiä millinkään vertaa. Lisäksi poliisia ei tunnu kiinnostavan tehdä yhtään mitään varsinaisen sisällön pois saamiseksi, vaikka se olisi useimmissa tapauksissa äärimmäisen helppoa hoitaa raportoimalla esimerkiksi FBI:lle. Joku vetikin IRC:ssä poliisin toiminnasta loistavan analogian:

Toiminta on sama kuin jos poliisi näkisi, että joku raiskataan Rautatientorilla, se pistäisi meluaidat ympärille ja lähtisi pois.

Pelottavinta koko asiassa on edelleen se, että sensuurilla on taipumus levitä. Kannatusta on jo ilmassa. Sensuurin ikävistä vaikutuksista meillä luulisi olevan jo esimerkkiä suuresta itäisestä naapurista ja sen mediasta 90:n viime vuoden ajalta, sekä omasta suomettumisen ajasta. Kauankohan meidän poliitikoiltamme menee sen ymmärtämiseen, ettei täällä haluta sen enempää lapsipornoa kuin sensuuriakaan? Ei tosin kannattane pidättää hengitystä sitä odotellessa.

• HS:n uutinen Lindénin tiedotteesta
  
• Lisää nettisensuuriuutisia Tietokone-lehden arkistossa
  

Onko poliitikkojen idiotialla mitään rajoja?

Nykyään politiikan uutisia lueskellessa ei enää yllätä mikään järjenvastaisuus. Jonkin aikaa on jo tuntunut siltä, että poliitikot ottavat keskenään kisaa siitä, kuka keksii kaikkein järjettömimmän ja vaikeimmin toteutettavissa olevan holhousehdotuksen. Tarkoituksena on kaiketi saada kalasteltua ääniä ja hurraa-huutoja idiooteilta, jotka eivät myöskään tajua asioista hölkäsen pölähtävää. Tällä idiotialla meille on jo saatu Suomeen "lapsipornon suodatus", joka ei tosiasiassa estä yhtään mitään, kaikista vähiten todellisten lapsipornorenkaiden toimintaa.

Eräänä tuoreimmista esimerkeistä käy sisäministeri Holmlundin ehdotus ikärajojen asettamiseksi nettisivuille. Tämä on malliesimerkki siitä, kun henkilö joka ei tunne lainkaan asiaa, tekee jotain ehdotuksia jonkin asian lieveilmiöiden hoitamiseksi. Ministeri ei ilmeisesti tiedä, että monilla sivuilla on jo olemassa ikärajat. Esimerkkeinä vaikka nuorten suosimat IRC-galleria sekä Habbo Hotel. Myöskin porno- sekä shokkisivuistoilla - myös ulkomaisilla - mainitaan hyvin usein 18 vuoden ikäraja.

Ministeri haluaisi myös valvontaa ainakin yhteisösivuille sekä keskustelufoorumeille. Ilmeisesti hän ei ole koskaan käynyt millään sellaisilla sivuilla, sillä muuten hän tietäisi, että niissä hyvin usein on moderointi. Ja esimerkiksi edellämainittu IRC-galleriakin toimii siten, että käyttäjät voivat ilmiantaa sopimatonta sisältöä, jonka ylläpito sen jälkeen hyvin tehokkaasti poistaa.

Jokainen normaalijärjellä varustettu varmasti ymmärtää, ettei ennakkosensuuria yhteisö- sekä keskustelusivuilla voida toteuttaa ilman valtavaa työpanosta. Hän ei ole ensimmäinen, joka ennakkosensuuria haluaa, ja tuskin viimeinenkään. Mikähän näille poliitikoille on niin vaikea tässä asiassa ymmärtää? Ennakkosensuuri Suomessa ei näitä sivustoja lopettaisi, vaan ne vain siirtyisivät ulkomaille. Ja tosiasia on se, että kaikenlaiset suodattimet ovat kierrettävissä niin kauan kun meillä on yleensä olemassa internet-yhteys ulkomaille.

Vihreät ovat yleensä kunnostautuneet kaikkein kauimpana reaalimaailmasta olevilla ehdotuksilla. Nyt voisinkin tarjota Vihreille vinkin, että ryhtykää ehdottamaan tietokoneiden täyskieltoa. Sitähän olisi helppo perustella sillä, että tietokone on joka neljännen kerrostalokodin sähkösyöpöin laite. Hurraa! Maailma pelastuisi, koska sähkönkulutus laskisi ja lapsiporno, piratismi sekä nettirasistit poistuisivat kuin itsestään.

Edellisessä kappaleessa linkittämässäni Hesarin uutisessa sanottiin, että tietokone vie vuodessa kiukaan verran sähköä. Minulla on jatkuvasti päällä pari tietokonetta, joita en sammuta koskaan. Sähköä tulee piuhaa pitkin Fortumin tolpasta ja sitä saa rahalla. Kiukaani taas ei vie lainkaan sähköä, sillä se lämpenee puilla, jonka vaikutus pienhiukkaspäästöihin on 40%, kun taas liikenteen osuus on 25%. Aion harkita muutoksia näihin tottumuksiin vasta sitten, kun vihreät näyttävät ensin konkreettisesti oppiensa mukaista mallia, eli lopettavat itse ensin oman energiankäyttönsä totaalisesti. Suunnittelin myös, että ostaisin hehkulamppuja varastoon vaikka pariksikymmeneksi vuodeksi. Repikääpä siitä.

Piraattituotteilla tuet vakiosyntejä?

Meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun naurun takia, kun luin Iltalehdestä artikkelin, jossa "Dolce & Gabbanan käsilaukkuja yksinoikeudella Suomessa myyvä yrittäjä Kaarina Kivilahti on raivoissaan". Jutussa lainataan Kivilahden sanoja seuraavasti:

Merkkituotteiden väärentäminen on rikos. Eivätkö piraattien ostajat tiedä, että niitä tuotetaan lapsityövoimalla ja niillä rahoitetaan lapsipornoa ja terrorismia!

Mielenkiintoiset ovat lapsipornoilijoiden ja terroristien bisneskuviot, jos touhuja rahoitetaan jopa piraattikäsilaukuilla. Epäilemättä siinä tapauksessa samalla rahoitetaan tietenkin myös rasismia, islamofobiaa, ylinopeuksia, ilmastonmuutosta, parveketupakointia ja koirien puistoon paskattamista. Mikähän siinä on niin vaikea ymmärtää, että kun näitä ns. vakiokortteja heilutellaan joka paikassa perusteettomasti, niiltä menee teho ja ne kääntyvät itseään vastaan. Loppujen lopuksi aika samantekevää, sillä enpä kuitenkaan missään tapauksessa ostaisi käsilaukkua - en aitoa enkä väärennöstä.

Isoveli nostaa päätään

Turun Sanomat uutisoi tekijänoikeusalan halusta määrätä operaattorit valvomaan kotikoneita. Juttu on malliesimerkki siitä, kun tekijänoikeusmafia haluaa nyhtää ihmisiltä lisää rahaa ja alkavat vaatia lakimuutoksia vailla pienintäkään ymmärrystä asian teknisestä puolesta ja välittämättä pätkääkään yksityisyyden suojasta.

Toiminnanjohtaja Antti Kotilaisen mielestä jokaisella netin käyttäjällä pitäisi olla staattinen numero, joka automaattisesti näkyisi operaattorille silloin, kun asiakas syyllistyisi laittomaan tekoon.

Vähänkin internetin toiminnasta ymmärtävä tajuaa tuosta saman tien, että tuollaista valvontaa voisi suorittaa ainoastaan siten, että verkkoliikennettä tarkkaillaan täydellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että ihan kaikki data mikä liikkuu, pitäisi tutkia. Sieltä laittoman materiaalin erottelu olisi niin vaikea tehtävä, ettei sitä voi koneellisesti hoitaa, eli hommaan tarvittaisiin miljoonia stasiagentteja. Tämä vaatisi myös salatun liikenteen purkamista operaattorin toimesta, jota ei voida tehdä jo yksin teknisistä syistä. Se vaatisi kuitenkin niin järkyttävän tehokkaita teknisiä resursseja, ettei sellaisia ole olemassakaan, saati että operaattoreilla olisi varaa moisiin. Lisäksi kaikkien salausjärjestelmien avainten pitäisi olla operaattorin tiedossa, joka rikkoo yksityisyyden suojaa räikeästi ja on teknisestikin melko vaikea vaatia.

Digitoday kertoi tänään, että brittipoliisi sai oikeudet kansalaisten salausavaimiin. Tässä on käytetty apuna vakiokortteja eli asiaa perustellaan pedofilialla ja terrorismilla. Pari näppärää aihetta, joilla saadaan nykymaailmassa menemään läpi mitä tahansa. Lapsiporno- ja piratismikorteilla voi ehdottaa mitä tahansa järjettömiäkin rajoitteita internettiin. Yhdistämällä tämän tekijänoikeusmafian vaatimuksiin, saataisiin heittää lopullisesti hyvästit yksityisyyden suojalle. Seuraava askel olisi ruveta rajoittamaan vääriä mielipiteitä.

Turun sanomien artikkelissa sanotaan myös:

Piraattituotteiden ostaminen puolittui vuodesta 2006 ja internetin vertaisverkosta lataaminen putosi neljänneksellä. Viihdealan tappiot mitataan silti yhä miljardeissa euroissa.

Tekijänoikeusmafian propagandan mukaan esimerkiksi jokainen kopioitu musiikkikappale on pois viihdealan kassasta. Siten voidaan laskea helposti miljardilukuja, koska mp3-tiedostoja vaihdetaan netissä hyvin aktiivisesti. Asia ei oikeasti ole niin yksinkertaisella laskukaavalla laskettava. Esimerkiksi itselläni on kymmenien tuhansien musiikkikappaleiden mp3-arkisto, jonka sisällöstä valtava osa on sellaisia levyjä, joita en koskaan rahalla ostaisi ja osa on jopa sellaisia, joita ei nykyään enää saa edes rahalla. Jos minulla ei siis olisi kopiota ko. levyistä, ei minulla niitä olisi lainkaan. Näin kukaan ei todellisuudessa ole menettänyt sentin senttiä, vaan niillä artisteilla on ainoastaan yksi kuulija enemmän.

Muusikot sanovat usein jotain tyyliin: "Ei me tätä fyrkan takia duunata vaan siks ku on niin nastaa skulaa skittaa ku fanit ja frendit tsiigaa". Tämähän tarkoittaa sitä, että pääasia on saada kuulijoita. Haluaisinkin kysyä sellaisilta artisteilta, joiden levyä en ikinä rahalla suostuisi ostamaan, että kumman vaihtoehdon he valitsevat kahdesta valittavasta, jotka minun kohdallani ovat valittavissa:

1. Kuuntelen kopioitua levyä ja artisti saa 0 euroa
2. En kuuntele levyä lainkaan ja artisti saa 0 euroa

Arvelisin kuitenkin, että suurin osa valitsisi ensimmäisen vaihtoehdon. Jos tällainen artisti alkaisi vaatia kolmatta vaihtoehtoa, jossa ostan levyn, voisin kehottaa ensin nostamaan laatua sen verran korkealle, että levystä kannattaa jotain maksaa. Tässähän on vain kyse siitä yksinkertaisesta asiasta, että minkä laatuisesta hyödykkeestä kuluttaja on halukas maksamaan minkäkin hinnan. Mieluummin maksaisin loppupelissä vaikka suoraan artistille, enkä ahneen tekijänoikeusmafian byrokratian ylläpitoon tahi rootkittejä kuluttajien tietokoneille tunkeville rikollisille levy-yhtiöille.

Levy-yhtiöt ja tekijänoikeusjärjestöt ovat menneet pahasti metsään syyllistäessään kuluttajan, vaikka oikeita levy-yhtiöiden leipää syöviä piraatteja ovat ne Kiinassa olevat levyprässäämöt, joissa paistetaan miljoonittain piraattilevyjä. Näin sinänsä hyvällä asialla olevat tekijänoikeusjärjestöt ovat kääntäneet piratismitaistelun itseään vastaan. Siispä en toistaiseksi osta myöskään hyvien artistien levyjä, vaan tällaisen arvostamani artistin vastaantullessa voisin tarjota vaikka henkilökohtaisesti oluttuopin hyvästä levystä, jonka digitaalinen kopio on arkistossani. Se olisi sitäpaitsi rahalliselta arvoltaan suurempi kuin mitä artistille jää käteen yhdestä myydystä CD:stä.