Helsinki snowmageddon

Kuten uutisista on luettu, Helsingissä ollaan pulassa lumen kanssa. Noin kolmessa viikossa lunta on tullut enemmän kuin monena vuonna koko talvena. Tämä on aiheuttanut monenlaista polemiikkia, ja asia on monivivahteinen. Maalaisten ja pienempien kaupunkien asukkaiden kommentit ovat huvittavia, koska he eivät ymmärrä kokonaiskuvaa. Helsingissä on noin 1400 km tietä ja katua, pinta-alana noin 19,2 km². Lisäksi etenkin kantakaupunki on niin tiiviisti rakennettu, ettei lumelle yksinkertaisesti ole tilaa. Pikkukylässä on huomattavasti helpompi toimia, koska sen ainoan kadun lumi voidaan aurata viereiselle pellolle.

Helsingissä oli kesäkuun lopussa TraFi:n tietojen mukaan 264197 autoa. Automäärä on karkeasti sama kuin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan automäärät yhteensä. Kun ne autot ovat parkissa katujen varsilla ja parkkipaikoilla ja siihen lisänä ulkopaikkakuntalaiset autot, lienee sanomattakin selvää ettei lumenpoisto ole helppoa. Koko pääkaupunkiseudulla on noin puoli miljoonaa autoa, joka on enemmän kuin Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan autot yhteensä.

Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole edellämainittu yksin. Paljon suurempi syy on vihreän politiikan, sillä Helsingissä asiasta vastaa apulaiskaupunginjohtaja, vihreä poliitikko, entinen radiojuontaja ja psykologi Pekka Sauri. Hän on tietenkin alun perin uskonut toisten vihreiden "asiantuntijoiden" lausuntoihin, ettei Etelä-Suomessa enää ilmastonmuutoksen takia lunta nähdä. Näinhän ovat sanoneet esimerkiksi Oras Tynkkynen vuonna 2000 sekä Heidi Hautala 2009. Siksi tätä ennen lunta ei ole merkittävästi pois aurattu, ja Helsinki on kuin kynnöspeltoa.

Eilen sunnuntaina Sauri ja kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kiersivät lauantaina eri puolilla kaupunkia tutustumassa lumen aiheuttamiin ongelmiin erityisesti liikenteelle. "Sauri sanoi tiedottavansa sunnuntaina kaupungin erityistoimista.". Ja mikä oli sitten erityistoimien tärkein kohta? Saurin mahtava ja aivan käsittämättömän yllättävä innovaatio: Kuskataan lumet pois! Onnea Helsinki. Teillä on aivan ylivertainen nero apulaiskaupunginjohtaja. Ei Saurille turhaan kymppitonnin liksaa makseta.

Eikä se siihen jää. Helsinkiläinen asuntoministeri, varkaana, pahoinpitelijänä ja rattijuoppona kannuksensa hankkinut Jan Vapaavuori (kok), kerkesi jo ilkkumaan Saurille blogissaan samasta asiasta kuin minäkin tuossa edellä. Erona oli vain se, että hän ilkkui Saurin olevan ilmastonmuutosuskossaan väärässä uskonlahkossa. Pata kattilaa soimaa, musta... eikun punavihreä kylki kummallakin.

Karu liikennepäivä

Iltalehti uutisoi, että yhteensä 19 ihmistä on loukkaantunut tänään liikenteessä eri puolilla Suomea:

• Nukahtiko bussikuski rattiin? Neljä loukkaantui
  
• Auto rusentui pahoin kolarissa - kaksi sairaalaan
  
• Nuorten auto suistui omakotitalon seinään
  
• Päin punaisia kävellyt jäi auton alle
  
• Mopoautoa ajanut teinityttö törmäsi jalankulkijaan
  
• Henkilöauto ei väistänyt mopoa - kaksi sairaalaan
  
• Kolme autoa kolaroi - kahdelle vakavat vammat
  
• Armeijan kuorma-auto ja henkilöauto törmäsivät

Luin kaikki onnettomuuskuvaukset ja mietin, miten tavallisesti tarjoiltavat keinot eli nopeusrajoitusten ja promillerajojen alentaminen sekä valvonnan lisääminen olisivat estäneet nämä tapaukset. Luettuaan nuo jutut normaalijärkinen ymmärtää ettei yhtään mitenkään.

Jotainhan olisi Suomen tapaan kai kuitenkin vaadittava kiellettäväksi. Ainakin valtaosa em. onnettomuuksista olisi vältetty yhdellä keinolla, joka ei valitettavasti ole helposti toteutettavissa, nimittäin tyhmien ihmisten kieltämisellä liikenteessä.

Veroja ympäristön varjolla

Ajoneuvovero muuttui vuoden alusta CO₂-päästöperusteiseksi. Taloussanomissa on tänään juttu otsikolla Maasturikuski saa kohta syntilaskun. Suurimpikulutuksisten maastureiden vero voi olla jopa n. 600 euroa vuodessa. Tässä tietenkin pyritään ilmastohömpän varjolla siihen, että kaikki suomalaiset ajaisivat tulevaisuudessa sosiaalidemokraattisesti samanlaisilla koppimopoilla, eikä kukaan tuntisi tien päällä eriarvoisuutta.

Veroista kertyvät rahat lähetettäneen Kööpenhaminassa tehtyjen suunnitelmien mukaisesti Afrikkaan leopardihattuisille keisareille uusien valtaistuinten kultaamiseen ja heidän armeijoilleen rynnäkkökivääreiden patruunoiden hankkimiseen, sekä tietenkin Kiinan uusien hiilivoimaloiden rakennuskustannusten kattamiseen.

Monet kunnat ovat luopuneet koiraverosta takavuosina, kuten esimerkiksi Espoo ja Vantaa. Kuitenkin Ylen äskettäin uutisoiman tutkimusten mukaan koira on katumaasturia suurempi ympäristökuormittaja. Ylen jutun mukaan koira saattaa olla jopa kaksinkertainen ympäristökuorma. Ehdottaisinkin siis, että koirista alettaisiin kantaa 1200 euron vuotuista ympäristöveroa. Verosta vapautettuja voisivat olla poliisi-, rajavartio,- huume- ja opaskoirat. Rahoilla voitaisiin ostaa taivaspaikkoja suurelta ilmastonmuutoskirkolta.

Tietenkin tähän voidaan vielä lisätä, että koira on petoeläin ja suunniteltu ainoastaan tappamista varten. Normaali ihminen ei tarvitse koiraa yhtään mihinkään. Koirat tulisi säilyttää harrastuspaikoilla kenneleissä lukkojen takana ja saada ottaa esille ainoastaan viranomaisvalvonnassa. Erityisesti alle 600mm "räiskintäkoirien" ja muiden sylikoirien saatavuutta siviileille olisi rajoitettava ankarasti.

Pyryä ja myyttejä

Pyydän anteeksi kulunutta aihetta, mutta en malta olla taas avautumatta. Eilen HS kirjoitti, kuinka Suomalaisten talviajotaito on suuri myytti. Olen pitkälti samaa mieltä.

Kun pääkaupunkiseudun kolareista uutisoidaan, hyökkäävät keskustelupalstoille aina muualla asuvat julistamaan miten pääkaupunkiseudulla ei osata ajaa. Se ei pidä paikkaansa kolaritilastojen valossa, sillä automääriin ja liikennesuoritteeseen suhteutettuna pääkaupunkiseudulla ajetaan vähemmän kolareita kuin muualla maassa. Tämän faktan voi kuka tahansa viitseliäs tarkistaa julkisesti saatavilla olevista tilastoista.

Kuten olen ennenkin sanonut, se 100 peltikolaria voi tuntua paljolta, jos omassa kylässä ei ole niin monta autoakaan. Absoluuttinen kolareiden määrä ei vaan ole merkitsevä, vaan ainoastaan liikennemäärään suhteutettu. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin kirjoituksissani Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa sekä Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2.

Sen sijaan pääkaupunkiseudulla liikenteessä on omituisuuksia. Liikenne toimii loistavasti jos on pilvipouta ja lämpötila +15 astetta. Missä tahansa muussa tilanteessa ylireagoidaan tai sitten ollaan reagoimatta. Etenkin eilisen kaltaisilla keleillä tämä korostuu. On tietenkin oikein, ja ymmärrän, että huonoissa keliolosuhteissa hidastetaan, mutta täällä tunnutaan hidastavan aivan älyttömästi turhan paljon. Sitten on taas toinen ääripää, jotka eivät ota kelin muuttumista millään tavalla huomioon ja joita kaivellaan sitten ojien pohjilta. Ongelmaksi muodostuvat nimenomaan nopeuserot. Kun liikenne soljuu sillä pilvipoudalla tasaisesti niin, että kaikilla on saman verran vauhtia, ei ole ongelmiakaan. Propagandasta huolimatta ei, vaikka kaikilla on usein vähän ylinopeuttakin.

Itse olen ajanut pk-seudun liikenteessä kohta parisenkymmentä vuotta, ja sitä ennen opetellut ajamaan Itä-Suomessa, jossa eilisen kaltainen keli on normaali talvikeli. En siis ymmärrä lainkaan miksei moottoritielläkään uskalleta ajaa kuin 50km/h, sillä mitään estettä esimerkiksi Länsiväylällä 80km/h ja Turunväylällä 100km/h ajoon ei ollut, paitsi ylireagoijat edessä. Toivoisin hartaasti, että sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa suhteuttaa ajonopeuksiaan vallitseviin keliolosuhteisiin, menisivät bussilla. Tämä tarkoittaa molempia ääripäitä, niin hidastelijoita kuin niitä, jotka eivät reagoi mitenkään.

Ruuhkamaksu tulee

Eilen saavutettiin kaikkien autonvastustajien multiorgasmi. Helsinki päätti ottaa ruuhkamaksut käyttöön ääninn 8-6. Media ryntäsikin uutisoimaan asiasta. Alla muutama linkki. Vilkaise niitä ja niiden kuvia:

HS: Helsinki kannattaa ruuhkamaksuja

MTV3: Helsinki sanoi "tahdon" ruuhkamaksulle

MTV3: Ruuhkamaksuista iso selvitystyö

HS: Autoliitto: Liikennettä voidaan kehittää ilman ruuhkamaksuja

US: Helsinki sanoi ”tahdon” ruuhkamaksuille

YLE: Helsingin kaupunginhallitus puoltaa ruuhkamaksuja

Löysitkö kuvista mitään yhteistä? Aivan. Kaikissa näyttää olevan ruuhka, koska kuvat on kuvattu siten, että tilanne näyttäisi ruuhkalta. Esimerkiksi ensimmäisen HS:n uutisen kuva on otettu sopivalla polttovälillä siten, että kuvassa olevat noin puolen kilometrin matkalla olevat autot olisivat aivan toisissaan kiinni. MTV3:n uutisen kuva on niin ikään otettu sopivalla polttovälillä ja sen lisäksi vielä tietyömaalta, eli tilapäisesti luodusta ruuhkasta. Jälkimmäisen MTV3:n uutisen kuva on myös otettu samoin. Kuva on nelostieltä Mäntsälän kieppeiltä, usean kymmenen kilometrin päästä Helsingistä, jossa esiintyy jonkinasteisia jonoja kesäperjantaisin. Kuvassa näkyvät muutama kymmenen autoa ovat usean kilometrin matkalla. Sama kuvaustapa esiintyy myös YLE:n uutisessa.

Näin toimii propaganda. Koska ruuhkia ei oikeasti ole, on kaikin keinoin saatava ihmiset uskomaan että niitä olisi. Jo pelkästään termi "ruuhkamaksu" on lähinnä naurettava. Suomalaiseen tapaan asioista ei saa puhua niiden oikeilla nimillä, niin tätäkään ei nimitetä rangaistusveroksi, pääkaupunkiseudun autokateusveroksi tai maailmanparannuslisäveroksi.

Hämmentävintä on, että ruuhkamaksua kannattavat pienituloisten puolella mukamas olevat SDP ja Vasemmistoliitto, kun ruuhkamaksu kuitenkin tulee vaikuttamaan eniten juuri pienituloisiin. Kuten aiemmin olen sanonut, ei kauniaislaista mersumiestä hetkauta mikään ruuhkamaksu pätkän vertaa. HS:n jälkimmäisessä uutisessa sanotaan:

Korkeimmillaan ruuhkamaksu olisi kuusi euroa arkipäivältä eli 1560 euroa vuodessa. Vero lisää suoraan työssäkäyntikustannuksia ja tasaverona se kohdistuu ankarimmin pienituloisiin, Autoliitto huomauttaa. Käytännössä se merkitsee varakkaille mahdollisuutta ostaa sujuvampaa liikennettä.

En ole itse mikään jättituloinen, mutta voin sanoa suoraan, että talouteeni ei tuon suuruinen maksu tule vaikuttamaan yhtään mitenkään, enkä taatusti ole ainoa. Tupakkaankin menee jo lähes saman verran, eikä se ole yhtään missään tuntuva kuluerä. En silti sano, etteikö noille rahoille toki viisaampaakin käyttöä olisi. Kuitenkin säästän omalla autolla liikkumalla joukkoliikenteeseen verrattuna nykyään liki kaksi tuntia päivässä, joten kolme euroa tunnilta siitä on pieni hinta. Optimitilanteessahan työmatka saattaa jopa hieman nopeutua, kun kaiken maailman tulohaasteisten savuttavat kopperot ovat poissa tieltä. Näin ajateltuna ruuhkamaksu voi olla jopa positiivinen asia. Tätä ette, autonvastustajat, varmaankaan halunneet kuulla?

Toinen positiivinen asia joka asiasta saattaisi seurata olisi maalaisautoilijoiden konkreettinen väheneminen. Se sujuvoittaisi liikennettä lisää ja vähentäisi todennäköisesti myös kolareita.

Ahdistavin asia on kuitenkin se, että suurin halu on saada ruuhkamaksun keruusta satelliittipohjainen. On suorastaan pelottava ajatella mitä siitä voi seurata, jos paikannustiedot joutuvat vääriin käsiin. "Oikeissakin" käsissä ne olisivat varsin kyseenalaisia yksilönsuojan kannalta, ja järjestelmä olisi aivan liian helppo jatkossa muuttaa sakotusautomaatiksi, joka tulee aivan varmasti tapahtumaan.

Yhden asian ruuhkamaksu tulee taatusti kohdallani aiheuttamaan. En nimittäin maksun tulon jälkeen enää koskaan aio asioida yhdessäkään Helsingin keskustan liikkeessä. Äkkinäinen voisi ajatella, että tuollainen yhden espoolaispellen temppu ei vaikuta yhtään mitään, mutta olen aivan varma etten ole ainoa. Kun asia tulee näkymään keskustan liike-elämässä, saavat helsinkiläisyrittäjät kiittää vain päättäjiään.

Järki voittamassa sittenkin?

Iltalehti julkaisi STT:n uutisen:

Helsingin kaupunginhallitus lykkäsi ruuhkamaksuasian käsittelyä maanantaina jo toista kertaa.

Kaupunginhallitus oli suunnitellut pyytävänsä lisäselvityksiä muun muassa ruuhkamaksujen vaikutuksesta elinkeinoelämälle, mutta lopulta asia jätettiin kokonaan pöydälle.

Myös Espoon kaupunginhallitus jätti viime kokouksessaan lausuntonsa pöydälle.

Vantaan kaupunginhallitus antoi jo aiemmin oman lausuntonsa LVM:n esityksessä ehdotetuista ruuhkamaksuista. Se ei nähnyt maksuille tarvetta omalla alueellaan vähäisten ruuhkien vuoksi.

Olen aiemminkin ottanut kantaa monta kertaa ruuhkamaksuja vastaan. Listaan perusteluitani uudelleen tähän. Suosittelen lukemaan myös kaikki linkkien takaa löytyvät kirjoitukset.

• Suomessa ei ole ruuhkia kuin poikkeustilanteissa. Pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen aikana esiintyvät jonot eivät ole ruuhkia. Ruuhkista tuntuvat valittavan eniten ne, jotka eivät itse edes aja näissä kuvitelluissa "ruuhkissa".


• Ruuhkamaksu olisi vain yksi uusi lisävero autoilijoille, joita verotetaan jo nyt huimasti verrattuna muihin maihin, joka on pitkien välimatkojen Suomessa suorastaan törkeää. Voitteko vihreät käsittää? On olemassa oikeasti muutakin kuin "turhaa ajoa".


• Liikenne Helsinginniemelle ei ole todellisuudessa lisääntynyt kuin n. 3% sitten vuoden 1971, joten keskustaan ajamisen rankaisemiselle ei ole syytä.


• Ihmisiä ei todellisuudessa voida pakottaa pelkän joukkoliikenteen käyttäjiksi, koska edes pääkaupunkiseudulla ei ole oikeasti kattavaa ja houkuttelevaa joukkoliikennettä. Kaikki suomalaiset eivät myöskään voi muuttaa Helsingin kantakaupunkiin tai edes radanvarsilähiöihin.


• Ruuhkamaksu kohdistuisi ennen kaikkea pienituloisiin. Ei kauniaislaista mersumiestä hetkauttaisi mikään ruuhkamaksu pätkän vertaa. Pieni- tai keskituloisen duunarin tuloilla se tuntuisi oikeasti.


• Ruuhkamaksun perusteleminen ilmastosyillä ei kestä kriittistä tarkastelua. Jos pääkaupunkiseudun yksityisautoilu vähenisi 20%, joka olisi ruuhkamaksulla odotettavissa, se vastaisi CO₂-päästöinä suunnilleen samaa kuin kiinalaisten uloshengityksestä vapautuu reilussa kahdessa tunnissa. Lisäksi autoilijat siirtyisivät suurelta osin busseihin, joka kuroisi päästövähennyksen olemattomiin.


• Ruuhkamaksun varjolla yritetään saada isovelijärjestelmä jos toinenkin, jotka toteutuessaan vaarantaisivat kansalaisten yksityisyyden suojaa sietämättömästi.

Muistakaa myös, että koira on katumaasturia pahempi riesa ympäristölle.

Isovelijärjestelmien suunnittelu huipussaan

Kuskin ajotavasta voi tulla vakuutuksen hintaperuste, uutisoidaan. Autoihin halutaan tiedonkeruulaitteisto, jolla voidaan valvoa täydellisesti auton liikkeitä aina kiihdytysten ja jarrutusten G-voimista lähtien. Tätä perustellaan tällä kertaa vakuutusmaksuilla, että rauhallisesti "ruuhka-aikojen" ulkopuolella ajavalle vakuutusmaksu olisi muka halvempi. Todellisuudessa jokainen, joka osaa ajatella omilla aivoillaan ymmärtää, että vakuutusmaksut eivät laske kellään, aivan kuten ne eivät tähänkään asti ole koskaan alaspäin menneet.

Takana on tälläkin kertaa se, että autoihin halutaan täydellinen satelliittipaikannuspohjainen lisäverojenkuppaus- ja kyttäysjärjestelmä jollain verukkeella. Aikaisemmin on esitetty esimerkiksi ruuhkamaksujen keruuta sekä autoveron muuttamista kilometriperusteiseksi. Järjestelmäänhän on jatkossa äärimmäisen helppo liittää myös toimintoja, joissa virheet, kuten pienetkin satunnaiset ylinopeudet, rekisteröidään ja niistä lähtee välittömästi sakko auton omistajalle. Sitä ajatellessa kannattaa muistaa, että sellaista kuskia ei olekaan, joka ei koskaan tee virheitä. Ennustan edelleen GPS-blokkereiden huimaa myynnin kasvua, kunnes ne kielletään kuten tutkanpaljastimet. Orwell oli todellakin optimisti.

Autottoman päivän pohdintoja

Eilen oli taas kerran autoton päivä. Tälläkään kertaa liikenne ei vähentynyt. Lehtien keskustelupalstoilla meuhkasivat taas autonvastustajahipit normaaliin tapaan. Tietulleja vaadittiin taas kerran kovasti, ja perusteetkin olivat ne samat vanhat, eli Helsingin keskustan hirveästi lisääntynyt liikenne ja päästöt. Mutta mitenkä onkaan totuuden laita noiden argumenttien kohdalla? Tarkastelinpa asiaa.

Helsingin kaupunki pitää yllä monenmoisia ympäristötilastoja osoitteessa www.helsinginymparistotilasto.fi. Sieltä löytyy esimerkiksi tilastot liikennemääristä sekä liikenteen päästöistä. Tässäpä poimittu taulukko Helsinginniemen eli käytännöllisesti katsottuna ydinkeskustan liikennemääristä 1971-2008. Niemen rajan laskentapisteet ovat Lauttasaaren silta, Lapinlahden silta, Merikannontie, Mechelininkatu, Runeberginkatu, Töölönkatu, Mannerheimintie, Pitkäsilta sekä Hakaniemen silta.

1971	235400
1975	237599
1980	234146
1985	262094
1990	272787
1995	256572
2000	262031
2001	262260
2002	254927
2003	254704
2004	255416
2005	251723
2006	253392
2007	251451
2008	243129

Taulukosta näkyy selkeästi, että liikenne ydinkeskustaan ei todellisuudessa ole juurikaan muuttunut viimeisimpien 37 vuoden aikana. Vuoden 1971 ja 2008 välinen ero on vain hieman yli kolme prosenttia. Huippuvuodesta 1990 liikennemäärä on vähentynyt hitaasti mutta varmasti. Tarkastelin seuraavaksi liikenteen päästöjä huippuvuoden 1990 sekä vuoden 2008 välillä:

	SO2 (ton/v)	NOx (ton/v)	CO (ton/v)	Hiukkaset (ton/v)	CO2 (1000 ton/v)	VOC (ton/v)
1990	264	5649	26261	418	564	3191
2008	3	2149	8092	117	541	1017

Päästöt ovat siis vähentyneet huimasti, koska autot ovat kehittyneet. Vaaralliset typen oksidit yli 60% ja rikkidioksidin määrä lähes 99%. Huomaa, että päästölukemat ovat koko Helsingin, eivät pelkän ydinkeskustan lukemat.

Ensi kerralla kun vaaditte tietulleja, tai oikeammin tienkäyttömaksua tai muuta ylimääräistä raippaveroa autoilijoille, niin yrittäkää jo viimeinkin keksiä joku validi peruste. Ydinkeskustan liikenteen ja sitä myötä saasteiden lisääntyminen ei todellakaan mene enää läpi. Tai sitten tunnustakaa edes itsellenne, että kateushan se siellä taustalla todellisuudessa jyllää.

Orwell uhkaa autoveron varjolla

Eilen nähtiin pitkästä aikaa järjen hiventä, kun Tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling vaati autoverosta luopumista. Valvontayhteiskuntaa haluavat päättäjät heräsivät heti, ja liikenneministeri Anu Vehviläinen esittikin heti jotain järjetöntä satelliittiseurantaan perustuvaa verotusta perustellen sitä kilometrien mukaan tapahtuvaksi verotukseksi aivan kuin polttonesteverotus ei sellaista jo olisi. Äärikeskustalaiseen tyyliin hän esittää:

Ruuhkasompailu Helsingin keskustassa maksaisi reilusti enemmän kuin köröttely Kainuun selkosilla

Ei siis riitä, että pääkaupunkiseutulaiset rahoittavat kainuulaista elämäntapaa veroillaan jo nyt, vaan heidän pitäisi vielä osallistua maalaisten autoilunkin kustannuksiin.

Kaikkien autojen satelliittiseuranta olisi valvontayhteiskunnalle, johon Suomi näyttää päivä päivältä enemmän luisuvan, suorastaan loistava asia. Viranomaiset voisivat helposti seurata kenen tahansa liikkeitä reaaliajassa. Järjestelmään voitaisiin helposti liittää nopeusvalvonta siten, että automaatti lähettäisi jokaisesta 1km/h ylityksestäkin aina automaattisesti sakkolapun kotiin. Ei tarvitsisi rakentaa kalliita keskinopeusvalvontalaitteistoja ja nollatoleranssi nopeusvalvonnassa voitaisiin ottaa koska tahansa käyttöön 100% peitolla. Tämä vähentäisi poliisin töitä.

Nykyäänhän poliisin ensisijainen tehtävä on hankkia valtiolle sakkotuloja ylinopeutta ajavilta ja muut tehtävät ovat toissijaisia. Esimerkiksi rikoksistahan jää kolmasosa selvittämättä. Mitäpä sitä varkaita, raiskaajia tai pahoinpitelijöitä etsimään, koska nopeusvalvonnasta saa vaivattomasti tuloja valtiolle. Tämähän ei tietenkään ole poliisin syy, vaan he tekevät työssänsä sitä mitä käsketään. Asenneilmastoa vielä muokataan jatkuvasti hyväksymään kyttäystä esittämällä propagandistisesti, että ylinopeus tappaa heti välittömästi ja massoittain. Samalla rajoituksia hivutetaan niin alas, että ratissa meinaa kuolla tylsyyteen.

Mikäli jokin GPS-pohjainen autoverotuksen tai ruuhkamaksun varjolla tehtävä kyttäysjärjestelmä tulee, ennustan että tällaiset tupakansytyttimeen liitettävät GPS-blokkerit tulevat tekemään hyvin kauppaansa. Etenkin kun niitä saa tuolta Hong Kongista tilattua postikuluitta klikkaamalla vain Paypal-maksun. Navigaattori ei toki toimi samassa autossa samaan aikaan, mutta kukapa sellaista tutuissa ympyröissä ajaessaan esimerkiksi päivittäisillä työmatkoillaan tarvitsisi.

Pitkä puhallus, kiitos!

Jouduin - tai oikeastaan pääsin - aamulla puhallusratsiaan ja puhalsin tietenkin nollan. Annoinkin konstaapelille välitöntä palautetta, että mielestäni on todella hieno asia kun teette puhallutusta, sillä rattijuoppo on liikenteen kenties viheliäisin otus. Siitä onkin ainakin 15 vuotta, kun minut on viimeksi pysäytetty puhaltamisen takia. Pidän sitä erittäin vähäisenä, koska ajan kuitenkin liki 30000 kilometriä vuodessa ja siitä yli puolet Kehä III:n sisäpuolisella alueella. Edellisen kerran olin puhaltanut vuonna 2002, kun eräs vanha pappa ajoi kylkeeni, ja sekin tapahtui Pohjois-Karjalassa. Kolaritilanteessahan poliisi aina puhalluttaa molemmat osapuolet. Puhalsimme silloin molemmat nollan.

Terveisiä siis poliisille, kun tätäkin blogia näytte seuraavan. Jatkakaa vain puhallutuksia samaan malliin, tai mieluusti lisätkää niitä määrärahojenne puitteissa. Puhallutuksessa onkin jotain järkeä ja se on reilua toisin kuin rahastusmielessä hämysti vihreässä pakussa kameran kanssa kyttääminen, josko joku ajaisi moottoritiellä muutaman kilometrin ylinopeutta. Ymmärrän tosin sen, että tehän vain teette työtänne siten kuin on käsketty.

Puhallusratsian yhteydessä on myös näppärä napsia liikenteestä tarkempaan tarkastukseen muuten epäilyttävät tapaukset, kuten kaiken maailman romut, jotka ovat katsastamattomia ja verotkin maksamatta. Rahojahan niiden kuskeilta ei toki valtio saa, mutta saadaanpa pois liikenteestä vaarantamasta muita.

Muovipusseja ja kaupunkibusseja

Pari päivää sitten uutisoitiin, että muovipussi ei olekaan niin paha kuin on luultu ja pahin onkin "ekologinen" biohajoava muovipussi. En ole koskaan ostanut yhtään biohajoavaa pussia, koska olen ajatellut, että biohajoavassa muovissa täytyy olla jotain hämärää. Ne ovat sitäpaitsi kalliimpiakin. Ruokaostoksillani suosin kangaskasseja, vaikka en mikään ituhippi olekaan. Tämä ainoastaan siksi, että niitä eivät leikkelepaketit viillä auki eivätkä niistä kahvat irtoa, ja säästän pidemmän päälle hieman rahaakin.

Biopussiuutinen sai taas kerran miettimään, että kuinka paljon meitä kustaankaan silmään kaiken maailman ekohörhöilyllä, jolla ei ole todellisuuspohjaa, vaan tarkoituksena on vain höynäyttää hyvää tarkoittavia ihmisiä ja rahastaa sillä. Uskon vakaasti, että monesta muustakin asiasta voisi paljastua vastaavia faktoja, jos tehtäisiin hieman lisää tutkimusta. En ole kemisti tai muu tutkija, joten päätin selvitä jälleen julkisilla dokumenteilla ja yksinkertaisella matematiikalla. Laskeskelin hieman joukkoliikenteen päästöjä, koska joukkoliikenne on nykypropagandassa hieno asia ja yksityisautoilu ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.

Laskin ainoastaan hiilidioksidia, koska ilmastonmuutospropagandassa se on nostettu suurimmaksi saatanaksi, ja oikeat pahat päästöt kuten typen oksidit ja pienhiukkaset jätetään pienemmälle huomiolle. Joka tapauksessa ne ovat diesel-busseissa huomattavasti suuremmat kuin bensiinikäyttöisissä henkilöautoissa, joiden nykyiset päästömääräykset ovat tiukat, ja katalysaattorikin on ollut pakollinen jo vuodesta 1991.

YTV:n 2007 sekä HKL:n 2007 vuosikertomusten mukaan matkustajakilometrit seutulinjojen busseissa olivat 485, Espoon sisäisessä 85, Vantaan sisäisessä 92 ja Helsingin sisäisessä 376.2 miljoonaa kilometriä, yhteensä 1038 milj. matkustajakilometriä. Sopimuskilometrit olivat Seutulinjoilla 32.2, Espoon sisäisillä linjoilla 11.1, Vantaan sisäisillä 8.6 ja linjakilometrit Helsingin sisäisessä liikenteessä 31.2 miljoonaa kilometriä, yhteensä 83.1 miljoonaa kilometriä. Paikkakilometrit oli ilmoitettu vain Helsingin sisäisestä liikenteestä ja niitä oli bussiliikenteessä 1910.2 milj. km. Näin ollen Helsingin sisäisen bussiliikenteen käyttöasteeksi tulee noin 19.7%. Kaiken keskiarvona busseissa pääkaupunkiseudulla istui siis noin 12.5 matkustajaa.

VTT:n tekemässä bussikaluston pakokaasupäästöjen tutkimusraportissa (PDF 900kB) kerrotaan, että bussien CO₂-päästöt pääkaupunkiseudulla ovat kaupunkiajossa keskimäärin 1220 g/km, pääväylillä ja kehäteillä 988 g/km. Jos oletettaisiin, että kumpaakin ajoa olisi puolet ja puolet, tulisi kaiken keskiarvoksi 1104 g/km. Helpointa lienee laskea arvolla 1100 g/km. Jos siis busseissa on kyydissä keskimäärin 12.5 matkustajaa ja bussi päästelee hiilidioksidia 1100 g/km, tulee matkustajaa kohti 88 grammaa kilometriltä.

AKE:n viimekeväisen tiedotteen mukaan vuonna 2007 ensirekisteröityjen autojen keskimääräinen päästö oli 177.4 g/km. Toki liikenteessä on myös paljon vanhempia ja enemmän saastuttavia autoja. Kuitenkin bussimatkustajaa kohti päästöt ovat edellämainitut 88 g/km, joten ei olla varmaankaan pahasti pielessä, jos arvioidaan tämän perusteella, että mikäli henkilöautossa matkustaa vähintään kolme henkilöä, ovat päästöt pienemmät matkustajakilometriä kohti kuin bussissa. Uusien diesel-autojen CO₂-päästöt ovat välillä 120-139 g/km, joten niissä riittää kaksi matkustajaa. Tämä autojen käyttöastehan ei tietenkään toteudu, mutta laskelma antaa silti perspektiiviä.

Tähän tarjotaan tietenkin sähköllä toimivaa raideliikennettä ratkaisuksi, mutta katsokaapa hyvät ihmiset Suomen, tai edes pääkaupunkiseudun karttaa. Raiteita on melko harvassa, eikä joka paikkaan todellakaan pääse raiteita pitkin nyt eikä jatkossa. Sitäpaitsi se sähkö pitää tehdä sinne ajolankaan jollain keinolla. Ydinvoima olisi siihen tietenkin viisain vaihtoehto, mutta sehän ei tietenkään vihreille kelpaa. Mikäpä kelpaisi.

Liikennekuolemat vähenivät taas

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan ennakkotietojen mukaan Suomessa kuoli liikenteessä 343 henkilöä vuonna 2008. Se on n. 10% vähemmän kuin edellisvuonna, josta lehdet hehkuttivatkin. Todellisuudessa kuitenkin absoluuttinen luku oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2006, ja jotkut ehättivät jo sitä faktaa julistamaankin. Kuitenkin suhteutettuna automäärään kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli vähemmän kuin koskaan ja suhteutettuna ajosuoritteeseen oli onnettomuuksia saman verran kuin aallonpohjavuonna 2006.

Joku yritti myös selittää, että ajosuorite väheni vuodesta 2007 vuoteen 2008, että onnettomuuksien määrän vähentyminen johtuisi siitä. Se ei voi pitää täysin paikkaansa, sillä Tiehallinnon mukaan henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni vain 0,1% ja raskas liikenne 0,3%. Koska liikennesuoritteita vuodelta 2008 ei ole vielä Tiehallinnon tilastosivulta saatavissa, on taulukossa vuoden 2008 liikennesuorite laskettu 2007 suoritteesta noita prosenttivähenemiä soveltaen. Automäärä on vuoden 2008 osalta syyskuun lopusta, sillä Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta ei ole vielä saatavissa 31.12. lukemaa.

Lukemista näemme, että vuodesta 1975 vuoteen 2008 liikennekuolemat ovat vähentyneet absoluuttisesti 62,3%, automäärään suhteutettuna 82,8% ja ajosuoritteeseen suhteutettuna peräti 86,1%. Viimeisen 10 vuoden aikanakin vähenemät ovat 14.3%, 35,5% ja 28,1%. Nämä faktat on hyvä pitää mielessä aina jos joku yrittää syöttää propagandaa, että liikenneturvallisuus olisi heikkenemään päin.

Mielenkiintoiseksi asian muuten tekee se, että vuonna 2004 kameravalvottuja teitä oli 800km, 2005 900km, 2006 2300km ja 2007 yli 2800km. Koska kameravalvonnan on luvattu olevan avain onneen ja nollavisioon, voidaankin kysyä miksi noin suuri kameramäärän kasvatus ei olekaan vähentänyt kuolemia radikaalisti, ja kuinka on mahdollista, että vuodesta 2006 vuoteen 2007 liikennekuolemat lisääntyivät peräti 43:lla, vaikka kameroita asennettiin enemmän kuin koskaan?

vuosi	autoja	ajokm*106	kuolleet	per 105 autoa	per 109 km
1975	1139967	24370	910	79.8	37.3
1980	1392827	26760	551	39.6	20.6
1985	1746615	31150	541	31.0	17.4
1986	1828949	32350	612	33.5	18.9
1987	1919719	34250	581	30.3	17.0
1988	2034166	36510	653	32.1	17.9
1989	2180532	38710	734	33.7	19.0
1990	2233059	39750	649	29.1	16.3
1991	2218067	39170	632	28.5	16.1
1992	2230516	42350	601	26.9	14.2
1993	2156009	41830	484	22.4	11.6
1994	2150950	41750	480	22.3	11.5
1995	2181239	42170	441	20.2	10.5
1996	2229222	42520	404	18.1	9.5
1997	2242318	43530	438	19.5	10.1
1998	2328990	44800	400	17.2	8.9
1999	2403327	46010	431	17.9	9.4
2000	2465822	46710	396	16.1	8.5
2001	2499154	47650	433	17.3	9.1
2002	2539953	48750	415	16.3	8.5
2003	2626999	49795	379	14.4	7.6
2004	2727160	50890	375	13.8	7.4
2005	2818965	51675	379	13.4	7.3
2006	2906415	52150	336	11.6	6.4
2007	2969126	53250	379	12.8	7.1
2008	3103522	53190	343	11.1	6.4

Pelonlietsontaa

Media lietsoo nykyään pelkoja moniin asioihin, ja taustalla tuntuu olevan asenteiden ja mielipiteiden muokkaus, että erilaisille kielloille ja rajoituksille saataisiin yleinen hyväksyntä. Nykyajan demoneita ovat esimerkiksi pedofiilit, joita median antaman kuvan mukaan pomppii esiin joka ainoasta puskasta koko ajan ja jatkuvasti. Siellä suuressa pahassa internetissähän on myös lähinnä pelkkää lapsipornoa ja teinityttöjä vaanivia pedofiilisetiä. Totuushan lienee kuitenkin se, että "namusetiä" on ollut aina, mutta niistä vain uutisoidaan nykyään näyttävämmin. Enkä ole vieläkään törmännyt lapsipornoon, vaikka olen surffannut www:ssä sen alusta asti tuntikausia joka päivä.

Yksi asia jolla pelotellaan, on ilmastonmuutos. Jostain syystä suurimmaksi demoniksi on nostettu liikenne, vaikka todellisuudessa suurin saastuttaja on teollisuus, ja sekin jossain aivan muualla kuin Suomessa. Kaivoin taulukkoon liikenteen päästölukuja Suomesta. 20 vuoden aikana vuodesta 1987 vuoteen 2007 liikenne on lisääntynyt 34250 miljoonasta autokilometristä 53250 miljoonaan autokilometriin vuodessa, eli kasvua on noin 55% (lähde: Tiehallinto). Tieliikenteen päästöille on tapahtunut samanaikaisesti taulukon osoittama kehitys:

tonnia vuodessa

päästötyyppi	1987	2007	muutos
hiilimonoksidi (CO)	485717	208135	-57%
hiilivety (HC)	67 822	24189	-64%
typpioksidit (NOx)	132547	50456	-62%
hiukkaset (PM)	8330	2620	-68%
metaani (CH4)	4198	1443	-66%
rikkidioksidi (SO2)	7051	72	-99%
hiilidioksidi (CO2)	9700000	12300000	+27%

lähde: VTT

Mikäli päästökehitys suhteutettaisiin ajosuoritteeseen, olisivat pahojen saasteiden vähenemismäärät vieläkin huikeammat ja hiilidioksidimääränkin kasvu paljon pienempi.

Kuolemalla voi aina pelotella. Eikö tunnukin lehti- ja televisiouutisten perusteella siltä, että liikenteessä on turvattomampaa kuin ennen ja itsemurhia, hukkumisia, murhia, tappoja yms. tapahtuu aina vain enemmän? Se on harhaa. Muutamia todellisia kuolinsyylukuja on alla olevassa taulukossa. Suomen väkiluku oli 4938602 henkilöä vuonna 1987 ja 5300484 vuonna 2007, joten kasvua on noin 7.3%. Mikäli taulukon lukemat olisivat suhteutettu vielä väestömäärään, olisivat luvut tässäkin vielä valoisammat.

syy	1987	2007	muutos
maaliikennetapaturmat	580	358	-38.3%
vesikuljetustapaturmat	100	54	-46.0%
itsemurhat	1366	995	-27.2%
murha, tappo tms.	134	116	-13.4%

lähde: Tilastokeskus

Liikenneturvallisuus heikkenee koko ajan, lietsoo media, eikö vain? Kirjoitin tästä aikaisemminkin kriittisesti, kun Iltalehdessä oikein poliisikin väitti niin. Todellisuudessa rattijuoppojen määrä on vähentynyt ja henkilövahinko-onnettomuudet teillä ovat vähentyneet huimasti kuluneina vuosikymmeninä.

Sitten ovat tietysti olemassa ne asiat, joista kannattaisi olla oikeasti huolissaan, mutta joista media ei rummuta, vaikka syytä olisi.

Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2

HS uutisoi, että Seinäjoella kolaroidaan suhteessa eniten sekä tietokulmassa vielä, että turvallisinta on Uudellamaalla. Keskustelupalstallehan hyökkäsi tietenkin taas maakuntien tietäjiä, jotka eivät kyenneet sulattamaan etenkään jälkimmäistä, sillä onhan yleinen käsitys, että uudellamaalla kolaroidaan valtavasti enemmän kuin muualla, ja "hesalaiset" (lue: kaikki uusmaalaiset) eivät osaa ajaa.

Olen kirjoittanutkin jo aikaisemmin aiheesta, ja joku kommentoikin, että edellisessä artikkelissani oli verrattu kolarimääriä vain automääriin. Samoin oli syytetty keskustelupalstalla HS:n uutista. Yksi blogiini kommentoinut anonyymi uhosikin, että "Nimenomaan pitäisi ne kolarien määrät suhteuttaa ajettuihin kilometreihin. Olisi tilastot hieman erinäköiset :)". Tein työtä käskettyä ja kaivoin luvut Tiehallinnon raporteista ja suhteutin kolarit ajomääriin. Tilasto on todellakin hieman erinäköinen, sillä Uusimaa erottuu vielä selkeämmin kuin pelkkiin automääriin suhteutettuna. Ero on suurin kun vertaillaan onnettomuuksien määrää ajoneuvomääriin per tieosuus.

Missään tilastoissa ei muuten ole tilastoitu sitä, kuinka moni Uudellamaalla kolaroivista on tullut maaseudulta kolaroimaan. Se olisi mielenkiintoista tietää, sillä autojen kotipaikan mukaan tehty tilasto voisi olla vielä enemmän erinäköinen.

Taulukon solut ovat vasemmalta oikealle seuraavat:

• tiepiiri
  
• keskimääräinen vuorokausiliikenne maanteillä (autoa),
  
• liikennesuorite miljoonaa autokilometriä
  
• henkilövahinko-onnettomuudet
  
• henkilövahinko-onnettomuuksia per 100 milj autokm
  
• henkilövahinko-onnettomuuksia per keskimääräinen vrk-liikenne

Uusimaa	4415	7493	692	9,2	0,16
Turku	1487	4340	590	13,6	0,40
Kaakkois-Suomi	1086	3565	371	10,4	0,34
Häme	1800	6240	594	9,5	0,33
Savo-Karjala	743	3011	292	9,7	0,39
Keski-Suomi	1173	2276	253	11,1	0,22
Vaasa	1013	3236	435	13,4	0,43
Oulu	802	3726	403	10,8	0,50
Lappi	533	1774	150	8,5	0,28

Vaikka tätä asiaa vääntelisi kuinka päin, niin Uudellamaalla ajetaan suhteessa varsin vähän kolareita. Ainoastaan absoluuttinen onnettomuusmäärä on suurin, mutta onko se ihme, kun puhutaan alueesta jossa on neljäsosa Suomen autoista ja väestöstä ja liikenteestä vieläkin suurempi osa.

Sori taas maakuntien tietäjät.

Linja-autossa on tunnelmaa

Etelä-Suomessa satoi lunta muutaman kymmenen senttiä kerralla. Jonkin asteisia liikennehäiriöitä oli havaittavissa, kuten arvata saattaa. Omakin työmatkani venyi jonkin verran, joskaan ei kovin merkittävästi. Hidastumista ei ollut sen enempää kuin useina paremman kelin maanantainakaan. Aiheutin siis normaaliin päivittäiseen tapaan ja yhtään omantunnon tuskia tuntematta laskennalliset 12,7 kilogramman CO₂-päästöt, kun ajoin henkilöautollani töihin ja takaisin. Pääsin matkat ongelmitta, toisin kuin esimerkiksi Järvenpäässä asuva työkaverini, joka VR:n tuntien ei edes yrittänyt lähteä kotoaan mihinkään, vaan teki etätyöpäivän. Ainoa häiriö, joka liikenteessä minua varsinaisesti häiritsi olivat ylireagoijat, jotka ajoivat vielä hitaammin kuin keli olisi oikeasti edellyttänyt. Toivoisinkin, että ylireagoijat menisivät huomenna joukkoliikenteellä.

Busseilla sen sijaan oli uutisten mukaan sitäkin heikompi päivä. "Lainasin" Vartin kuvagalleriasta muutamia tämänpäiväisiä bussikuvia tähän. Voi olla, että muistini heittää, mutta mielestäni ennen bussilla matkustaminen oli erittäin turvallisen tuntuista ja busseja meni ojaan äärimmäisen harvoin. En tiedä kuvien tapausten yksityiskohtia enkä nimenomaisten kuljettajien taustoja, joten voin olla arvioineni täysin väärässä. Kuitenkin havaintojeni mukaan pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen bussinkuljettajien profiili on viime vuosina muuttunut siten, että väistämättä mieleen tulee se, että suistumiset johtuvat siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kuljettajien kotiseuduilla ole koskaan lunta nähty.

Autonvihaajan painajainen

Moottori-lehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa oli laskeskeltu eri liikennevälineiden päästöjä. Joillekin saattoi toki tulla yllätyksenä, että raitiovaunukin oikeasti tuottaa päästöjä, sillä se sähkö ei tule ajolankaan taikuudella, vaan voimalasta. Myönnän, että lukuja oli säädetty ottamalla esimerkkiin mahdollisimman pienipäästöinen auto, joita kaikki autot eivät suinkaan ole, mutta kuitenkin se murtaa tehokkaasti myytin joukkoliikenteen pienemmistä päästöistä henkilöautoihin nähden. Jutussa ei edes pohdita kuinka paljon diesel-bussit oksentavat typen oksideja ja pienhiukkasia. Se olisi jo eri tarina. Myönnän senkin, että raitiovaunu on erittäin näppärä kulkuväline Helsingissä lyhyillä väleillä, mutta kun esimerkiksi minulla on lähimmälle raitiovaunupysäkille liki 30 kilometriä, en oikein voi sellaista hyödyntää.

Bensan hinta on alimmillaan kahteen vuoteen. Dieseliä saa parhaillaan jo alle eurolla. Tämä tietenkin saa autonvihaajat kuvittelemaan, että ajot lisääntyvät. Ainakaan omalla kohdallani hinnalla ei ole yhtään minkäänlaista vaikutusta, koska en aja turhaan. En vähentänyt ajojani silloin kun bensa maksoi 1,60 euroa, enkä lisää nyt kun se maksaa alle 1,20 euroa. Kovin paljoa bensiini ei tuosta enää voi halventua, sillä hinnan verorakenteen vuoksi se maksaa yli 90 senttiä litralta, vaikka raaka-aine olisi ilmaista. Iltalehdessä on kysely, jossa kysytään että lisääkö halventunut bensiini autoiluasi. Tätä kirjoitettaessa 88% vastaajista on vastannut, ettei lisää. Ääniä on reilut 9000 kpl.

Iltalehti kirjoittaa myös katumaastureista ja on kaivanut esiin faktatietoa, jolla osoitetaan että katumaasturi on mainettaan parempi. Vaikka Helsingin vihreiden mielestä espoolaiset katumaasturit ovatkin saaneet aikaan ilmastonmuutoksen, todetaan jutussa että moni tavallinen henkilöauto päästelee enemmän kuin useat katumaasturit. Omakin henkilöautoni on päästöiltään suurempi kuin pienipäästöisimmät katumaasturit. Arvelen, että vihreät todellakin menettävät yöunensa tai sitten näkevät painajaisia jutun tiimoilta. Uutisen keskustelussa ainakin on kateellisten surkuhupaisaa ininää vaikka kuinka.

Sörnäisten satama muuttaa Vuosaareen 24.11. Se poistaa merkittävästi "ruuhkia". Tämä on omiaan pudottamaan pohjaa ruuhkamaksuilta, joka sekin varmasti vaikuttaa helsinkiläisten autonvihaajien unenlaatuun. Autoliikenne kantakaupunkiinhan ei ole lisääntynyt vuosikymmeniin, ja nyt se vähenee entisestään, kun osa rekoista poistuu.

Huomenna sataa lunta tai räntää koko maassa. Pelti kolisee varmasti taas Etelä-Suomessa kuten muuallakin. Pääsevätpähän taas maaseudun tietäjätkin luennoimaan nettipalstoille, miten helsinkiläiset eivät osaa ajaa. Niinpä niin.

Kampin ruuhka

Kampin liikenne ruuhkautui pahoin maanantaina. Busseja ohjattiin uusille reiteille ja Fredrikinkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi joukkoliikenteelle. HS:n jutussa ja etenkin sitä seuranneessa keskustelussa syyllistettiin tavalliseen helsinkiläiseen viherpiperrystapaan espoolaisia yksityisautoilijoita ja annetaan ymmärtää, että espoolaisten yksityisautojen määrä olisi lisääntynyt ja aiheuttanut ruuhkia. Olipa vielä saatu yksi bussikuski vaatimaan yksityisautoilun kieltämistä Kampin alueelta kokonaan. Haiskahtaa erittäin voimakkaasti tietoiselta vihertävältä mielipiteenmuokkaukselta.

Todelliset syyt olivat kuitenkin ne, että Rautatiekadun länsipää on joulukuun lopulle saakka pois käytöstä ja Ruoholahdenkadulla oli kaukolämpötyön takia toinen kaista pois käytöstä, joka tukki Ruoholahdenkadun niin pahasti, että se säteili aina Runeberginkadun liikenneympyrän taakse saakka, kuten se on tehnyt jo pitkään. Lisäksi ihmiset olivat ehkä jossain määrin hämmentyneitä uusista liikennejärjestelyistä etenkin Fredrikinkadulla. Vietin itsekin yli 20 minuuttia välillä Simonkatu-Länsiväylä. Kotimatkani oli tästä huolimatta parikymmentä minuuttia nopeampi kuin mitä se joukkoliikennettä käyttäen olisi, puhumattakaan oman auton mukavuudesta verrattuna ruuhkabussin "mukavuuteen" siitäkin huolimatta, että matka eteni hitaasti, mutta se on toinen tarina se.

Tavalliseen tapaan uutiskeskustelussa unohtui monta faktaa ja koko asiaan suhtauduttiin enemmän tunteella kuin järjellä. On totta, ettei automäärä Helsingin keskustassa ole lisääntynyt pariinkymmeneen vuoteen. Se automäärä on ennenkin sinne mahtunut, kun liikennejärjestelyt ovat olleet järkevämmät ja kadut käytössä eikä kaivantoina, joka tosin onkin kesäisin vuosisatainen perinne Helsingissä. On myös tosiasia, että Helsingin keskustassa autoilevista vain pieni osa on espoolaisia. Espoolaiset tuntuvat vain olevan monelle helsinkiläiselle punainen vaate, jonka syystä minulla on omat epäilykseni. Keskustan alueella asuvilla helsinkiläisilä on itsellään 40000 autoa, joista suurimmalla osalla ajetaan joka päivä. Autoja on helsinkiläisillä kaiken kaikkiaan yli neljännesmiljoona, joten siinä ei muutama espoolaisauto tunnu oikeasti missään. Olen ennenkin ihmetellyt sitä, että miksi ihmeessä niitä onkin 251445 kappaletta, kun autoilua vastustavien helsinkiläisten mielestä autoa ei kuulemma Helsingissä lainkaan tarvitse.

Kuinkas sitten kävikään. Tänään Ruoholahdenkadun toinenkin kaista oli avattu liikenteelle, ja Kampissa ei ollut yhtään minkäänlaista ruuhkaa, vaan ajoin itsekin hieman klo 17 jälkeen Simonkadulta Kansakoulunkadun, Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun kautta muutamassa minuutissa Länsiväylälle. Tilanne helpottaa ennestään joulukuun puolivälin jälkeen, kun Rautatiekadun länsipää avataan jälleen liikenteelle.

Mistä kaahaus riippuu?

Kolme uutispoimintaa Iltalehdestä:

• Hurja takaa-ajo: 10-vuotias kaahasi karkuun moottoritiellä
• 13-vuotias kaasutteli poliisia pakoon
• Hurja takaa-ajo päättyi pusikkoon Joensuussa

Mielenkiintoista. Ensimmäisessä uutisessa on sanottu, että 10-vuotias lapsi kaahasi moottoritiellä suurella Audilla 90 km/h. Toisessa uutisessa kerrotaan, että 13-vuotias ajoi 149 km/h 70:n alueella ja 124 km/h kolmenkympin alueella. Kolmannessa uutisessa 19-vuotias ajoi 89 km/h 30:n alueella ja 100km/h 40:n alueella kahden promillen kännissä.

Kahdessa jälkimmäisessä uutisessa ei automerkkiä mainita. Tästä voitaneen päätellä, että jälkimmäiset ajelut tapahtuivat ehkä esimerkiksi Toyotalla, Volkswagenilla tai Opelilla. Olen ennenkin sanonut, että kateus voittaa kiimankin. Jos joku ajaa Audilla, Mersulla tai BMW:llä moottoritiellä 90km/h, se on kaahaamista, mutta jos ajellaan taajamassa järjettömiä ylinopeuksia jollain muulla merkillä, ei otsikossa sanota kaahaamisesta mitään, vaikka tosin kolmannessa uutisessa kuskia nimitettiinkin aivan oikein kaahariksi.

Ehdottaakohan joku kukkahattu taas näiden uutisten tiimoilta nopeusrajoitusten ja promillerajojen laskua sekä kameravalvonnan lisäämistä? Nehän tunnetusti auttavat hienosti edellä mainituissa uutisissa kuvatun tyyppisiin kuljettajiin.

Iltalehden reality check

Iltalehti otti ns. reality checkin ja esitti taas laskelmia. Tällä kerralla pysyttiinkin jo totuudessa, eli todettiin henkilöauto halvimmaksi matkustusvälineeksi. Pieni virhe laskelmassa kuitenkin on, sillä minä en ainakaan ymmärrä miksi 80,60 euroa maksava junamatka Kajaani-Jyväskylä -välille on merkitty halvimmaksi, vaikka autolla kustannukset ovat 64,47 euroa.

Propagandalaskelma á la Iltalehti

Iltalehdessä oli tällainen laskelma, jossa pelotellaan miten kalliiksi henkilöautoilu tulee. Taustalla on tietenkin ilmastonmuutoshysteria sekä sosiaalidemokraattinen kauhistelu siitä, kun persaukiset eriarvoistuvat, kun heillä ei ole varaa ajaa autolla.


Iltalehden väitteiden mukaan kuvitteellinen Kuopion reissu Helsingistä tekee siis 450 euroa. Laskelma perustuu osittain Autoliiton laskelmaan, jossa uuden perusauton käyttökustannukset ovat 43 senttiä kilometriltä, kun auto on ostettu velkarahalla. Kuitenkin tuo hinta sisältää polttoaineet, mutta Iltalehden laskelmaan bensat on vielä pantu päälle, että henkilöautosta saataisiin kallein vaihtoehto.

Lasketaanpa sitten todelliset käytännön kulut. Käytän esimerkkinä omaa autoani, koska siitä minulla on faktatietoa todellisista kustannuksista, ja keskivertosuomalainen autoilee kuten minäkin, eli noin 10 vuotta vanhalla autolla eikä suinkaan uudella velaksi ostetulla.

Auton kulut muodostuvat kiinteistä kustannuksista sekä muuttuvista kustannuksista eli polttoaineesta. Kiinteät kustannukset ovat olemassa ja samat, tehtiinpä tuo kuvitteellinen Kuopion reissu tai ei. Siispä tuollaiselta ylimääräiseltä reissulta on oikeasti laskettava pelkät polttoaineet, koska esimerkiksi ajoneuvovero sekä vakuutusmaksu on täsmälleen sama, käytiinpä Kuopiossa tai ei. Oma autoni vie dieseliä keskimäärin 6.7 litraa sadalla, joten viimevuotisella hinnalla kulut olisivat olleet noin 51 euroa. Nyt diesel maksaa noin 1,35 euroa litralta, joten kulut olisivat noin 69 euroa. Mikähän se oli se halvin kulkupeli?

No, tuohan ei tietenkään kelpaa kaikille, koska moni on sitä mieltä että kuitenkin kulut on jyvitettävä koko vuoden ajoille. Siispä on tehtävä toinen laskelma oman autoni kohdalta vuodelta 2007, jonka kulut ovat tiedossa. Ajoin noin 28000 kilometriä. En laittanut uutenavuotena kilometrejä ylös, joten en tiedä täysin eksaktia kilometrilukemaa. Polttoainetta tankkasin 40 kertaa, yhteensä 1824,8 litraa ja se maksoi 1811,25 euroa, joka tekee polttoaineen osaksi vajaat 6,5 senttiä kilometrille. Dieselin keskihinta oli siis melko tarkalleen euron. Ajoneuvoverot olivat 600 euroa, vakuutukset noin 800 euroa ja koska kyseessä on vanha Toyota, meni huoltoihin vain n. 150 euroa. Lisäksi meni lasinpesunestettä yms. oheissälää, joten kulut olivat siis yhteensä karkeasti 3400 euroa. Nettiauto.com:n hintoja seuraamalla pystyn arvioimaan, että autoni arvo on laskenut noin 4000 euroa vuosina 2006-2007, eli 2000 euroa vuodessa. Kulut ja arvonalennus siis vuodelle 2007 olisi 5400 euroa, joka tekee 28000 kilometrille jyvitettynä noin 19,3 senttiä kilometriltä. Tuolla arvolla laskettuna em. kuvitteellinen Kuopion reissu maksaisi 147 euroa.

Mikäli dieselin hinta nousisi (tai olisi noussut jo vuoden alusta) kahteen euroon, nousisivat tankkauskulut tuplaksi, eli 3600 euroon. Jos muut edellä mainitut kulut vastaisivat tänä vuonna viime vuotta, nousisivat kokonaiskulut siis 7200 euroon. Vaihdoin vuodenvaihteessa vakuutusyhtiötä, joten vakuutusmaksuni on tänä vuonna 200 euroa vähemmän, joten voidaan ajatella että kahden euron litrahinnalla kulut olisivat tänä vuonna pyöreät 7000 euroa. Se tekisi 28000 ajokilometrillä hinnaksi 25 senttiä per kilometri. Sillä hinnalla kuvitteellinen Kuopion reissu maksaisi 2 euron litrahinnalla siis edelleenkin vain 190 euroa.

Iltalehden propaganda ei ollut sentään niin paksua kuin surkuhupaisan YTV:n propagandalaskurin, jonka mukaan se kun käyn töissä yksityisautolla, maksaa vuodessa yli 10000 euroa. Noin huono vitsi ei oikeastaan enää edes naurata.

Propaganda ei siis mene läpi, kun laskee ihan itse oikeilla numeroilla. Aion siis jatkossakin ajaa yksityisautolla kuten tähänkin saakka, vaikka se polttoaine maksaisi sen kaksi euroa litralta. Vaihdan sitten joukkoliikenteeseen kunhan se on oikeasti halvempaa ja ennen kaikkea kunhan se alkaa vastata tarpeitani. Yksityisautoilussa on tietenkin vielä se lisäilo, että se v*tuttaa viherhysteerikkoa aivan silmittömästi.