Lumiennätys

Mittaushistorian joulukuun lumiennätys lyötiin Helsingissä. Tämä on iloinen asia, ja on tietenkin vihreiden ansiota. Missään muualla Suomessa ei kaupunginvaltuustossa ole niin paljoa vihreitä kuin Helsingissä, ja koska vihreät vastustavat ilmastonlämpenemistä niin voimallisesti, tulee Helsinkiin myös eniten lunta.

Onnea jälleen Helsinki. Äänestäkää lisää vihreitä valtuustoon, niin talvet pysyvät kunnollisina eivätkä lumettomina. Myöhemmin voitte sitten luopua tietullisuunnitelmista, ja tehdä lumesta muurin Helsingin ympärille, etteivät maalaiset pääse sinne. Älkää kuitenkaan vielä pitäkö kiirettä, vaan odottakaa että loputkin hyvät veronmaksajat ensin pakenevat pois, että saatte enemmän tilaa afrikkalaisille sekä romanialaisille. Kaupunginjohtaja Pajunen on ennustanut, että jonkin ajan päästä maahanmuuttajien osuus on 25% helsinkiläisistä. Saatte kaupungistanne aidon onnelan sitten, kun siellä asuu ainoastaan vihreitä ja maahanmuuttajia. Terveisiä myös apulaiskaupunginjohtaja Saurille. Hienosti hoituvat lumityöt, eli eivät mitenkään. Ei teille turhaan makseta kymppitonnia kuukaudessa helsinkiläisten verorahoista.

Helsinki snowmageddon

Kuten uutisista on luettu, Helsingissä ollaan pulassa lumen kanssa. Noin kolmessa viikossa lunta on tullut enemmän kuin monena vuonna koko talvena. Tämä on aiheuttanut monenlaista polemiikkia, ja asia on monivivahteinen. Maalaisten ja pienempien kaupunkien asukkaiden kommentit ovat huvittavia, koska he eivät ymmärrä kokonaiskuvaa. Helsingissä on noin 1400 km tietä ja katua, pinta-alana noin 19,2 km². Lisäksi etenkin kantakaupunki on niin tiiviisti rakennettu, ettei lumelle yksinkertaisesti ole tilaa. Pikkukylässä on huomattavasti helpompi toimia, koska sen ainoan kadun lumi voidaan aurata viereiselle pellolle.

Helsingissä oli kesäkuun lopussa TraFi:n tietojen mukaan 264197 autoa. Automäärä on karkeasti sama kuin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan automäärät yhteensä. Kun ne autot ovat parkissa katujen varsilla ja parkkipaikoilla ja siihen lisänä ulkopaikkakuntalaiset autot, lienee sanomattakin selvää ettei lumenpoisto ole helppoa. Koko pääkaupunkiseudulla on noin puoli miljoonaa autoa, joka on enemmän kuin Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan autot yhteensä.

Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole edellämainittu yksin. Paljon suurempi syy on vihreän politiikan, sillä Helsingissä asiasta vastaa apulaiskaupunginjohtaja, vihreä poliitikko, entinen radiojuontaja ja psykologi Pekka Sauri. Hän on tietenkin alun perin uskonut toisten vihreiden "asiantuntijoiden" lausuntoihin, ettei Etelä-Suomessa enää ilmastonmuutoksen takia lunta nähdä. Näinhän ovat sanoneet esimerkiksi Oras Tynkkynen vuonna 2000 sekä Heidi Hautala 2009. Siksi tätä ennen lunta ei ole merkittävästi pois aurattu, ja Helsinki on kuin kynnöspeltoa.

Eilen sunnuntaina Sauri ja kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kiersivät lauantaina eri puolilla kaupunkia tutustumassa lumen aiheuttamiin ongelmiin erityisesti liikenteelle. "Sauri sanoi tiedottavansa sunnuntaina kaupungin erityistoimista.". Ja mikä oli sitten erityistoimien tärkein kohta? Saurin mahtava ja aivan käsittämättömän yllättävä innovaatio: Kuskataan lumet pois! Onnea Helsinki. Teillä on aivan ylivertainen nero apulaiskaupunginjohtaja. Ei Saurille turhaan kymppitonnin liksaa makseta.

Eikä se siihen jää. Helsinkiläinen asuntoministeri, varkaana, pahoinpitelijänä ja rattijuoppona kannuksensa hankkinut Jan Vapaavuori (kok), kerkesi jo ilkkumaan Saurille blogissaan samasta asiasta kuin minäkin tuossa edellä. Erona oli vain se, että hän ilkkui Saurin olevan ilmastonmuutosuskossaan väärässä uskonlahkossa. Pata kattilaa soimaa, musta... eikun punavihreä kylki kummallakin.

Kokoomuksesta

Päivän lainaus. Nimimerkki siviilitarkkailija kirjoitti Jarmo Niemisen blogin kommenttiosiossa:

Olipa kerran kansallinen kokoomus. Se oli liian hyvä puolue ollakseen totta. Ja niinhän se olikin. Kun vasemmisto reikkui vallankumousta ja anarkiaa, kokoomus puolusti koteja, uskontoa ja isänmaata. Kokoomus taisteli politiikan, järjen ja lain avulla kommunistista anarkiaa vastaan. Kommunismi versiossaan 1.0 pyrki tappamaan kansalaiset, varastamaan maat ja tekemään kaikista orjia. Tätä vastaan kokoomus taisteli.

Sittemmin kommunismin versio 1.0 osoittautui epäonnistuneeksi. Mutta ennenkuin se kaatui, sen ympäristöjärjestöihin ja rauhanliikkeeseen soluttautuneet toimijat käynnistivät ympäristövallankumouksen. Syntyi kommunismin parannettu versio 2.0. Tälläkertaa ei pyritty suoraan tappamaan kansalaisia. Ensin heiltä piti viedä elämänedellytykset ja vasta sitten heidät piti tapattaman.

Kokoomus rakastui kommunismin parannettuun ympäristövallankumousideaan. Itseasiassa mitäpä kokoomus kodeilla. Menköön helvettiin ja uskonnot myös paitsi ehkä islam. Isänmaatakin oli puolustettu niin että golfmailat raikuivat kun isänmaata puolustettiin milloin Marokossa, milloin Espanjassa tai Amerikassa. Kokoomus oli puolueena muuttunut kommunistiseksi. Sitäpaitsi kommunismi versio 2.0:lla sai pumpattua rahaa järjettömiin hankkeisiin kuten vaikkapa muiden euromaiden tuhoutuneisiin talousjärjestelmiin.

Niinpä tänä päivänä, kun poliiseja ei ole laitoksella, voidaan ihailla toimimattoman hätäkeskusuudistuksen turvallisuusanarkistisia saavutuksia. JA kunnella kaikkien poliittisten vastustajien puhelimia jos näillä vaikka olisi rasistisia mielipiteitä tai seksipaljastuksia. Kommunistisen kokoomuksen suurin saavutus on kuitenkin rahalaitosten valtiollistaminen. Sehän meni kuin neuvostoliitossa. Tappiot on kansallistettu ja voitot yksityistetty.

Kokoomus oli kiistatta ainoa hyvä puolue itsenäistymisen jälkeisinä vuosina. Sen ansiosta tämän maan poliittinen järjestelmä muotoutui toista maailmansotaa edeltävänä aikana sellaiselle pohjalle, ettei sitä 1970-luvullakaan saatu vielä muutettua täysin sosialistiseksi.

Kuitenkin nykyajan kokoomuspoliitikkojen kommentteja lukiessa tulee useimmiten pää kipeäksi. Esimerkiksi jos luen uutisen, jossa on mainittu asuntoministeri Jan Vapaavuori, nousee verenpaine välittömästi. Vapaavuoren kommentteja asumisesta seuratessa ei voi kuin ihmetellä, minne se kokoomuksen vanha periaate yksilönvapauden kunnioittamisesta on kadonnut. Hänen mielipiteensä ovat kuin Neuvostoliitosta. Joku sanoi taannoin, että kun vihreitä sanottiin ennen kokoomuksen puisto-osastoksi, ovat osat vaihtuneet siten, että nykyinen kokoomus on vihreiden kravattiosasto. Vapaavuori on tästä malliesimerkki. Hänellä on pyhä viha muita kuin helsinkiläisiä kerrostaloasujia kohtaan, ja karrikoidusti sanoen hänen mielestään muunlainen ja muualla asuminen tulisi kieltää, tai ainakin tehdä erinäisillä ympäristöveroilla ja muilla maksuilla niin kalliiksi, ettei siihen olisi kellään varaa. Jos hänen märkä unensa siitä, että koko Suomen väestö asuisi helsinkiläisissä betonikolosseissa vuokralla toteutuisi, seuraavaksi hän todennäköisimmin valittaisi, että maalaiset ovat täyttäneet Stadin.

Jokunen päivä sitten kävelevä katastrofi, ministeri Suvi Lindén ilmaisi pelkonsa perussuomalaisten kannatuksen noususta. Syytä onkin pelätä. Ei siinä että perussuomalaisten kannatuksen nousu olisi kauhean paha asia, mutta Lindénin oman aseman puolesta kannattaa pelätä, sillä tuo kannatuksen nousu on kokoomuksen ja muiden suurten puolueiden kannatuksesta pois. Syitä siihen ei kannata etsiä mistään puunkolosta tai yrittää keksiä esimerkiksi utopistisia selityksiä trendeistä. Syy löytyy helpoimmin katsomalla peiliin. Lindén itse on ollut harjoittamassa niin vastenmielistä politiikkaa, ettei kannatuksen valuminen perussuomalaisille ole ihme.

Että verenpaine pysyisi siedettävissä rajoissa, jätän tällä kertaa muita kokoomuslaisia kuten Jyrki Kataista, Anne Holmlundia ja Alexander Stubbia tarkemmin käsittelemättä. Sinänsä nuo kolme ovat välillä lausuneet aivan viisaitakin, mutta jokainen heistä on myös päästellyt suustaan sellaisia asioita, joita ei ääneen kiroilematta voi toistaa.

Kokoomus ei voi tuudittautua siihen, että he ovat nyt Suomen suurin puolue. Nousu on toki johtunut osittain siitä, että kansa on tajunnut kokoomuksen olevan kolmesta suuresta se vähiten huono, joskin kaikki kolme suurta ovat konsensuksen hengessä samanlaisia viheraivopesun läpikäyneitä demareita. Osittain on myös auttanut se, että kahdella muulla suurella on keulakuvinaan vielä typerämpiä henkilöitä kuin kokoomuksella. Kuitenkin jatkamalla samaan tapaan kannatus tulee väistämättä murenemaan ja siirtymään perussuomalaisille. Paras keino herättää kokoomusta todellisuuteen onkin äänestää seuraavissa vaaleissa perussuomalaisia.

Kokoomuksen sivuilla sanotaan aatteesta:

Kokoomuksen aatteessa yhdistyvät vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Keskeistä on vapauden ja vastuun tasapainon tavoittelu sekä yksilöllisyyden ja yritteliäisyyden korostaminen. Kokoomus tukee demokratian kehittämistä ja kansalaisten aitoa osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lihavointi on kokoomuksen oma. Arvoissa ei ole mitään vikaa, mutta haluaisin kysyä kokoomuspoliitikoilta, milloin noita arvoja aletaan taas todellakin noudattaa ja kunnioittaa?

Pyryä ja myyttejä

Pyydän anteeksi kulunutta aihetta, mutta en malta olla taas avautumatta. Eilen HS kirjoitti, kuinka Suomalaisten talviajotaito on suuri myytti. Olen pitkälti samaa mieltä.

Kun pääkaupunkiseudun kolareista uutisoidaan, hyökkäävät keskustelupalstoille aina muualla asuvat julistamaan miten pääkaupunkiseudulla ei osata ajaa. Se ei pidä paikkaansa kolaritilastojen valossa, sillä automääriin ja liikennesuoritteeseen suhteutettuna pääkaupunkiseudulla ajetaan vähemmän kolareita kuin muualla maassa. Tämän faktan voi kuka tahansa viitseliäs tarkistaa julkisesti saatavilla olevista tilastoista.

Kuten olen ennenkin sanonut, se 100 peltikolaria voi tuntua paljolta, jos omassa kylässä ei ole niin monta autoakaan. Absoluuttinen kolareiden määrä ei vaan ole merkitsevä, vaan ainoastaan liikennemäärään suhteutettu. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin kirjoituksissani Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa sekä Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2.

Sen sijaan pääkaupunkiseudulla liikenteessä on omituisuuksia. Liikenne toimii loistavasti jos on pilvipouta ja lämpötila +15 astetta. Missä tahansa muussa tilanteessa ylireagoidaan tai sitten ollaan reagoimatta. Etenkin eilisen kaltaisilla keleillä tämä korostuu. On tietenkin oikein, ja ymmärrän, että huonoissa keliolosuhteissa hidastetaan, mutta täällä tunnutaan hidastavan aivan älyttömästi turhan paljon. Sitten on taas toinen ääripää, jotka eivät ota kelin muuttumista millään tavalla huomioon ja joita kaivellaan sitten ojien pohjilta. Ongelmaksi muodostuvat nimenomaan nopeuserot. Kun liikenne soljuu sillä pilvipoudalla tasaisesti niin, että kaikilla on saman verran vauhtia, ei ole ongelmiakaan. Propagandasta huolimatta ei, vaikka kaikilla on usein vähän ylinopeuttakin.

Itse olen ajanut pk-seudun liikenteessä kohta parisenkymmentä vuotta, ja sitä ennen opetellut ajamaan Itä-Suomessa, jossa eilisen kaltainen keli on normaali talvikeli. En siis ymmärrä lainkaan miksei moottoritielläkään uskalleta ajaa kuin 50km/h, sillä mitään estettä esimerkiksi Länsiväylällä 80km/h ja Turunväylällä 100km/h ajoon ei ollut, paitsi ylireagoijat edessä. Toivoisin hartaasti, että sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa suhteuttaa ajonopeuksiaan vallitseviin keliolosuhteisiin, menisivät bussilla. Tämä tarkoittaa molempia ääripäitä, niin hidastelijoita kuin niitä, jotka eivät reagoi mitenkään.

Ruuhkamaksu tulee

Eilen saavutettiin kaikkien autonvastustajien multiorgasmi. Helsinki päätti ottaa ruuhkamaksut käyttöön ääninn 8-6. Media ryntäsikin uutisoimaan asiasta. Alla muutama linkki. Vilkaise niitä ja niiden kuvia:

HS: Helsinki kannattaa ruuhkamaksuja

MTV3: Helsinki sanoi "tahdon" ruuhkamaksulle

MTV3: Ruuhkamaksuista iso selvitystyö

HS: Autoliitto: Liikennettä voidaan kehittää ilman ruuhkamaksuja

US: Helsinki sanoi ”tahdon” ruuhkamaksuille

YLE: Helsingin kaupunginhallitus puoltaa ruuhkamaksuja

Löysitkö kuvista mitään yhteistä? Aivan. Kaikissa näyttää olevan ruuhka, koska kuvat on kuvattu siten, että tilanne näyttäisi ruuhkalta. Esimerkiksi ensimmäisen HS:n uutisen kuva on otettu sopivalla polttovälillä siten, että kuvassa olevat noin puolen kilometrin matkalla olevat autot olisivat aivan toisissaan kiinni. MTV3:n uutisen kuva on niin ikään otettu sopivalla polttovälillä ja sen lisäksi vielä tietyömaalta, eli tilapäisesti luodusta ruuhkasta. Jälkimmäisen MTV3:n uutisen kuva on myös otettu samoin. Kuva on nelostieltä Mäntsälän kieppeiltä, usean kymmenen kilometrin päästä Helsingistä, jossa esiintyy jonkinasteisia jonoja kesäperjantaisin. Kuvassa näkyvät muutama kymmenen autoa ovat usean kilometrin matkalla. Sama kuvaustapa esiintyy myös YLE:n uutisessa.

Näin toimii propaganda. Koska ruuhkia ei oikeasti ole, on kaikin keinoin saatava ihmiset uskomaan että niitä olisi. Jo pelkästään termi "ruuhkamaksu" on lähinnä naurettava. Suomalaiseen tapaan asioista ei saa puhua niiden oikeilla nimillä, niin tätäkään ei nimitetä rangaistusveroksi, pääkaupunkiseudun autokateusveroksi tai maailmanparannuslisäveroksi.

Hämmentävintä on, että ruuhkamaksua kannattavat pienituloisten puolella mukamas olevat SDP ja Vasemmistoliitto, kun ruuhkamaksu kuitenkin tulee vaikuttamaan eniten juuri pienituloisiin. Kuten aiemmin olen sanonut, ei kauniaislaista mersumiestä hetkauta mikään ruuhkamaksu pätkän vertaa. HS:n jälkimmäisessä uutisessa sanotaan:

Korkeimmillaan ruuhkamaksu olisi kuusi euroa arkipäivältä eli 1560 euroa vuodessa. Vero lisää suoraan työssäkäyntikustannuksia ja tasaverona se kohdistuu ankarimmin pienituloisiin, Autoliitto huomauttaa. Käytännössä se merkitsee varakkaille mahdollisuutta ostaa sujuvampaa liikennettä.

En ole itse mikään jättituloinen, mutta voin sanoa suoraan, että talouteeni ei tuon suuruinen maksu tule vaikuttamaan yhtään mitenkään, enkä taatusti ole ainoa. Tupakkaankin menee jo lähes saman verran, eikä se ole yhtään missään tuntuva kuluerä. En silti sano, etteikö noille rahoille toki viisaampaakin käyttöä olisi. Kuitenkin säästän omalla autolla liikkumalla joukkoliikenteeseen verrattuna nykyään liki kaksi tuntia päivässä, joten kolme euroa tunnilta siitä on pieni hinta. Optimitilanteessahan työmatka saattaa jopa hieman nopeutua, kun kaiken maailman tulohaasteisten savuttavat kopperot ovat poissa tieltä. Näin ajateltuna ruuhkamaksu voi olla jopa positiivinen asia. Tätä ette, autonvastustajat, varmaankaan halunneet kuulla?

Toinen positiivinen asia joka asiasta saattaisi seurata olisi maalaisautoilijoiden konkreettinen väheneminen. Se sujuvoittaisi liikennettä lisää ja vähentäisi todennäköisesti myös kolareita.

Ahdistavin asia on kuitenkin se, että suurin halu on saada ruuhkamaksun keruusta satelliittipohjainen. On suorastaan pelottava ajatella mitä siitä voi seurata, jos paikannustiedot joutuvat vääriin käsiin. "Oikeissakin" käsissä ne olisivat varsin kyseenalaisia yksilönsuojan kannalta, ja järjestelmä olisi aivan liian helppo jatkossa muuttaa sakotusautomaatiksi, joka tulee aivan varmasti tapahtumaan.

Yhden asian ruuhkamaksu tulee taatusti kohdallani aiheuttamaan. En nimittäin maksun tulon jälkeen enää koskaan aio asioida yhdessäkään Helsingin keskustan liikkeessä. Äkkinäinen voisi ajatella, että tuollainen yhden espoolaispellen temppu ei vaikuta yhtään mitään, mutta olen aivan varma etten ole ainoa. Kun asia tulee näkymään keskustan liike-elämässä, saavat helsinkiläisyrittäjät kiittää vain päättäjiään.

Linja-autossa on tunnelmaa

Etelä-Suomessa satoi lunta muutaman kymmenen senttiä kerralla. Jonkin asteisia liikennehäiriöitä oli havaittavissa, kuten arvata saattaa. Omakin työmatkani venyi jonkin verran, joskaan ei kovin merkittävästi. Hidastumista ei ollut sen enempää kuin useina paremman kelin maanantainakaan. Aiheutin siis normaaliin päivittäiseen tapaan ja yhtään omantunnon tuskia tuntematta laskennalliset 12,7 kilogramman CO₂-päästöt, kun ajoin henkilöautollani töihin ja takaisin. Pääsin matkat ongelmitta, toisin kuin esimerkiksi Järvenpäässä asuva työkaverini, joka VR:n tuntien ei edes yrittänyt lähteä kotoaan mihinkään, vaan teki etätyöpäivän. Ainoa häiriö, joka liikenteessä minua varsinaisesti häiritsi olivat ylireagoijat, jotka ajoivat vielä hitaammin kuin keli olisi oikeasti edellyttänyt. Toivoisinkin, että ylireagoijat menisivät huomenna joukkoliikenteellä.

Busseilla sen sijaan oli uutisten mukaan sitäkin heikompi päivä. "Lainasin" Vartin kuvagalleriasta muutamia tämänpäiväisiä bussikuvia tähän. Voi olla, että muistini heittää, mutta mielestäni ennen bussilla matkustaminen oli erittäin turvallisen tuntuista ja busseja meni ojaan äärimmäisen harvoin. En tiedä kuvien tapausten yksityiskohtia enkä nimenomaisten kuljettajien taustoja, joten voin olla arvioineni täysin väärässä. Kuitenkin havaintojeni mukaan pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen bussinkuljettajien profiili on viime vuosina muuttunut siten, että väistämättä mieleen tulee se, että suistumiset johtuvat siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kuljettajien kotiseuduilla ole koskaan lunta nähty.

Autonvihaajan painajainen

Moottori-lehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa oli laskeskeltu eri liikennevälineiden päästöjä. Joillekin saattoi toki tulla yllätyksenä, että raitiovaunukin oikeasti tuottaa päästöjä, sillä se sähkö ei tule ajolankaan taikuudella, vaan voimalasta. Myönnän, että lukuja oli säädetty ottamalla esimerkkiin mahdollisimman pienipäästöinen auto, joita kaikki autot eivät suinkaan ole, mutta kuitenkin se murtaa tehokkaasti myytin joukkoliikenteen pienemmistä päästöistä henkilöautoihin nähden. Jutussa ei edes pohdita kuinka paljon diesel-bussit oksentavat typen oksideja ja pienhiukkasia. Se olisi jo eri tarina. Myönnän senkin, että raitiovaunu on erittäin näppärä kulkuväline Helsingissä lyhyillä väleillä, mutta kun esimerkiksi minulla on lähimmälle raitiovaunupysäkille liki 30 kilometriä, en oikein voi sellaista hyödyntää.

Bensan hinta on alimmillaan kahteen vuoteen. Dieseliä saa parhaillaan jo alle eurolla. Tämä tietenkin saa autonvihaajat kuvittelemaan, että ajot lisääntyvät. Ainakaan omalla kohdallani hinnalla ei ole yhtään minkäänlaista vaikutusta, koska en aja turhaan. En vähentänyt ajojani silloin kun bensa maksoi 1,60 euroa, enkä lisää nyt kun se maksaa alle 1,20 euroa. Kovin paljoa bensiini ei tuosta enää voi halventua, sillä hinnan verorakenteen vuoksi se maksaa yli 90 senttiä litralta, vaikka raaka-aine olisi ilmaista. Iltalehdessä on kysely, jossa kysytään että lisääkö halventunut bensiini autoiluasi. Tätä kirjoitettaessa 88% vastaajista on vastannut, ettei lisää. Ääniä on reilut 9000 kpl.

Iltalehti kirjoittaa myös katumaastureista ja on kaivanut esiin faktatietoa, jolla osoitetaan että katumaasturi on mainettaan parempi. Vaikka Helsingin vihreiden mielestä espoolaiset katumaasturit ovatkin saaneet aikaan ilmastonmuutoksen, todetaan jutussa että moni tavallinen henkilöauto päästelee enemmän kuin useat katumaasturit. Omakin henkilöautoni on päästöiltään suurempi kuin pienipäästöisimmät katumaasturit. Arvelen, että vihreät todellakin menettävät yöunensa tai sitten näkevät painajaisia jutun tiimoilta. Uutisen keskustelussa ainakin on kateellisten surkuhupaisaa ininää vaikka kuinka.

Sörnäisten satama muuttaa Vuosaareen 24.11. Se poistaa merkittävästi "ruuhkia". Tämä on omiaan pudottamaan pohjaa ruuhkamaksuilta, joka sekin varmasti vaikuttaa helsinkiläisten autonvihaajien unenlaatuun. Autoliikenne kantakaupunkiinhan ei ole lisääntynyt vuosikymmeniin, ja nyt se vähenee entisestään, kun osa rekoista poistuu.

Huomenna sataa lunta tai räntää koko maassa. Pelti kolisee varmasti taas Etelä-Suomessa kuten muuallakin. Pääsevätpähän taas maaseudun tietäjätkin luennoimaan nettipalstoille, miten helsinkiläiset eivät osaa ajaa. Niinpä niin.

Kampin ruuhka

Kampin liikenne ruuhkautui pahoin maanantaina. Busseja ohjattiin uusille reiteille ja Fredrikinkatu muutettiin kaksisuuntaiseksi joukkoliikenteelle. HS:n jutussa ja etenkin sitä seuranneessa keskustelussa syyllistettiin tavalliseen helsinkiläiseen viherpiperrystapaan espoolaisia yksityisautoilijoita ja annetaan ymmärtää, että espoolaisten yksityisautojen määrä olisi lisääntynyt ja aiheuttanut ruuhkia. Olipa vielä saatu yksi bussikuski vaatimaan yksityisautoilun kieltämistä Kampin alueelta kokonaan. Haiskahtaa erittäin voimakkaasti tietoiselta vihertävältä mielipiteenmuokkaukselta.

Todelliset syyt olivat kuitenkin ne, että Rautatiekadun länsipää on joulukuun lopulle saakka pois käytöstä ja Ruoholahdenkadulla oli kaukolämpötyön takia toinen kaista pois käytöstä, joka tukki Ruoholahdenkadun niin pahasti, että se säteili aina Runeberginkadun liikenneympyrän taakse saakka, kuten se on tehnyt jo pitkään. Lisäksi ihmiset olivat ehkä jossain määrin hämmentyneitä uusista liikennejärjestelyistä etenkin Fredrikinkadulla. Vietin itsekin yli 20 minuuttia välillä Simonkatu-Länsiväylä. Kotimatkani oli tästä huolimatta parikymmentä minuuttia nopeampi kuin mitä se joukkoliikennettä käyttäen olisi, puhumattakaan oman auton mukavuudesta verrattuna ruuhkabussin "mukavuuteen" siitäkin huolimatta, että matka eteni hitaasti, mutta se on toinen tarina se.

Tavalliseen tapaan uutiskeskustelussa unohtui monta faktaa ja koko asiaan suhtauduttiin enemmän tunteella kuin järjellä. On totta, ettei automäärä Helsingin keskustassa ole lisääntynyt pariinkymmeneen vuoteen. Se automäärä on ennenkin sinne mahtunut, kun liikennejärjestelyt ovat olleet järkevämmät ja kadut käytössä eikä kaivantoina, joka tosin onkin kesäisin vuosisatainen perinne Helsingissä. On myös tosiasia, että Helsingin keskustassa autoilevista vain pieni osa on espoolaisia. Espoolaiset tuntuvat vain olevan monelle helsinkiläiselle punainen vaate, jonka syystä minulla on omat epäilykseni. Keskustan alueella asuvilla helsinkiläisilä on itsellään 40000 autoa, joista suurimmalla osalla ajetaan joka päivä. Autoja on helsinkiläisillä kaiken kaikkiaan yli neljännesmiljoona, joten siinä ei muutama espoolaisauto tunnu oikeasti missään. Olen ennenkin ihmetellyt sitä, että miksi ihmeessä niitä onkin 251445 kappaletta, kun autoilua vastustavien helsinkiläisten mielestä autoa ei kuulemma Helsingissä lainkaan tarvitse.

Kuinkas sitten kävikään. Tänään Ruoholahdenkadun toinenkin kaista oli avattu liikenteelle, ja Kampissa ei ollut yhtään minkäänlaista ruuhkaa, vaan ajoin itsekin hieman klo 17 jälkeen Simonkadulta Kansakoulunkadun, Malminrinteen ja Ruoholahdenkadun kautta muutamassa minuutissa Länsiväylälle. Tilanne helpottaa ennestään joulukuun puolivälin jälkeen, kun Rautatiekadun länsipää avataan jälleen liikenteelle.

Tuulivoimaa kaupunkien edustoille

HS:ssa oli uutinen, jossa kerrottiin, että Suomen Luonto -lehden Taloustutkimuksella teettämässä mielipidekyselyssä seitsemän kymmenestä vastaajasta hyväksyi suurten kaupunkien edustoille rakennettavat tuulivoimalat. Tuli heti mieleen Tekniikka & Talous -lehdessä taannoin ollut Harri Tarkan piirtämä loistava pilakuva, joka kertoo paremmin kuin tuhat sanaa, miten vihreällä aatteella aivopestyt helsinkiläiset sen haluaisivat. Liitin kuvan vielä tähänkin.

Vappu

Tänään on taas se päivä, jolloin opiskelijat ja muut amatöörijuopot täyttävät kaupunkien keskustat, koska kalenterikääliön on pakko vetää perskänni, kun kalenterissa sattuu olemaan joku sellainen päivä johon perskänni mukamas kuuluu. Helsingissä illalla Suomen tuleva akateeminen älymystö osoittaa sivistystään sammumalla haalarit päällä oman oksennuksensa päälle Esplanadin puistossa. Huomenna "aatteen ihmiset" marssivat ja vaativat Stalinia takaisin Hakaniementorilla.

Aion tänäkin vuonna pitää 25 kilometrin "turvaetäisyyden" Helsingin keskustaan. Idioottien katselu ei ole mielestäni mitenkään hyvää viihdykettä, saati heidän joukkoonsa liittyminen. Mieluummin otan rouvan kanssa kotisohvalla pari olutta. Jos joku ajattelee, että tämä olisi tiukkapipoisuutta niin ei se ole, sillä enhän ole kieltämässä mitään keltään. Ryypätkööt harrastelijajuopot vapaasti, jos siltä tuntuu ja marssikoot punikit. Harmi ettei tänä vuonna sada vettä, vaan on luvattu erinomaista keliä. Toisaalta kyllä kelpaa teekkarin sammua puistoon.

Yhteishengestä

Hesari uutisoi, kuinka naapureiden väliset riidat lisääntyvät Helsingissä. Ilmiö lienee kaikkialla samanlainen. Syiksi tarjotaan esimerkiksi sitä, että suomalaiset ovat edelleen metsäläiskansaa, jotka kaipaavat tilavaa reviiriä. Tämä voi toki olla osasyy, mutta oman käsitykseni mukaan asia johtuu enemmänkin siitä, että yhteishenki on kadonnut, vaikka toisaalta ihmisillä on kaikki niin hyvin, että ongelmia on tekemällä tehtävä. Jälkimmäisellä asialla selittyy se, että yleisönosastokirjoittajat keskittyvät koiranpaskasta, tupakasta, kenkien kopinasta ja muista pikkuasioista valittamiseen. Helsingin "ruuhkistakin" tuntuvat innokkaimmin valittavan ne, jotka eivät itse edes autolla aja, saati että ajaisivat siellä kauhistellussa "ruuhkassa".

Vajaa viikko sitten oikeusministeri Tuija Brax oli huolissaan demokratian kriisistä. Ihme kyllä olin tällä kertaa asioista hänen kanssaan samaa mieltä. Äänestysvilkkaus laskee, koska ihmiset eivät tunne saavansa vaikuttaa sitä kautta. Suurin osa poliittisista päätöksistä syntyy oikeasti puoluetoimistoissa, eivätkä kansanedustajatkaan äänestä istunnossa oman, vaan puoluetoimiston kannan mukaan. Moni päätös joita eduskunnassa tehdään, ei vastaa suomalaisten enemmistön mielipidettä. Myös edellämainittu yhteenkuuluvuuden puute on syy, eikä siihen auta se, että ylpeys omasta suomalaisuudesta on nykyään paheksuttavaa ja kiellettyä, koska se mielletään automaattisesti rasismiksi. Äärisuvaitsevaiston mielestä nykyään terve isänmaallisuuskin on rasismia.

Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomelle tuli oikea ongelma. Suomalaiset löysivät heti voimakkaan yhteishengen, eikä kellekään tullut mieleen valittaa pikkuasioista. Vapaussodasta oli kulunut vasta parikymmentä vuotta, mutta oikean ongelman edessä entiset vastapuolet tunsivat yhteishenkeä tapellesaan itäistä naapuria vastaan. Ehkä suomalaiset löytäisivät taas yhteishengen, jos tänne saataisiin joku oikea suuri ongelma. Ehkäpä maahanmuuttoministeriö Astrid Thorsin johdolla vielä saa meille riittävän suuren muslimijoukon, joka alkaa rettelöidä kuten monissa muissa Euroopan maissa jo tapahtuu. Siinä vaiheessa saattaisi suomalaisten yhteishenkeä jo taas löytyä.

Liikenne alkaa viimein sujua

Sunnuntain 10.2.2008 Helsingin Sanomien yleisönosastossa oli tällainen kirjoitus. Tähän ei ole kyllä yhtään mitään lisättävää. Hyvä Heikki Pohjola, kerrankin joku puhuu asioista suoraan kuten ne ovat.

Käärmeet joukossamme

Päivän uutisista pomppasi hassuja juttuja esiin. Ensiksi aamulla hämmästelin Helsingin Sanomien juttua, ja myöhemmin samaa juttua Iltalehdestä, myös paperisesta versiosta. Helsingin Herttoniemessä oli tapahtunut kummia, ja kerrostalon rappukäytävästä oli löytynyt ihkaelävä käärme. Paikallehan oli soitettu palokunta ja kauhisteltu käärmettä kovastikin, ja alkuperäisessä Hesarin juttuversiossa sanottiin, etteivät palomies eikä pieneläinklinikalla olleet henkilöt osanneet sanoa käärmeen lajia. Myöhemmin juttua muokattiin, ja siinä kerrottiin, että käärme on "ilmeisesti rantakäärme". En voinut kuin ihmetellä, kun kuvassa todellakin lekotteli aivan selvästi rantakäärme (natrix natrix), joka on täysin vaaraton kotimainen eläin. Miten ihmeessä tuota ei muka tunnistettu? Ovatko ihmiset niin urbanisoituneita, etteivät tunne edes kotimaisia luonnonvaraisia eläimiä? Nyt äkkiä alakoulun biologiankirja esiin!

Seuraavaksi naureskelin toista juttua, kun säätytaloon oli tehty tupakkaratsia, etteivät ministerit ja virkamiehet vain tupakoi sisällä. Ratsiaan lähdettiin, koska sisätupakointia väitettiin tapahtuneen. Äkkiä näin sieluni silmin, miten poliisin Karhu-ryhmä suorittaisi luotiliivein ja raskain asein rynnäkköä tupakoitsijoiden saartamiseksi palokunnan avustaessa kemikaalisuojapuvut päällä. Onhan kyseessä sentään rasismin jälkeen toiseksi pahin rikos, johon nykyajan Suomessa voi syyllistyä.

Kolmas uutinen sai hymyn hyytymään. Tanskassa poliisi oli pidättänyt kahdeksan henkilöä terrorismin takia ja kaksi jo saanut syytteenkin. Pidätetyillä oli todistettavasti yhteyksiä al Qaidaan. Kuudella oli Tanskan kansalaisuus, mutta he olivat afganistanilaista, pakistanilaista, somalialaista ja turkkilaista syntyperää. Onneksi Suomessa ei tarvitse pelätä tällaista, sillä Suomeenhan ei tunnetusti tule lainkaan terroristeja, vaan tänne valikoituu ainoastaan hämeenanttilalaisia maltillisia muslimeja. Tästä aiheestahan Jussi Halla-Ahokin taannoin kirjoitti blogiartikkelissaan. Odotellaan kauhulla ensimmäisiä pommeja.