Kuten uutisista on luettu, Helsingissä ollaan pulassa lumen kanssa. Noin kolmessa viikossa lunta on tullut enemmän kuin monena vuonna koko talvena. Tämä on aiheuttanut monenlaista polemiikkia, ja asia on monivivahteinen. Maalaisten ja pienempien kaupunkien asukkaiden kommentit ovat huvittavia, koska he eivät ymmärrä kokonaiskuvaa. Helsingissä on noin 1400 km tietä ja katua, pinta-alana noin 19,2 km2. Lisäksi etenkin kantakaupunki on niin tiiviisti rakennettu, ettei lumelle yksinkertaisesti ole tilaa. Pikkukylässä on huomattavasti helpompi toimia, koska sen ainoan kadun lumi voidaan aurata viereiselle pellolle.
Helsingissä oli kesäkuun lopussa TraFi:n tietojen mukaan 264197 autoa. Automäärä on karkeasti sama kuin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan automäärät yhteensä. Kun ne autot ovat parkissa katujen varsilla ja parkkipaikoilla ja siihen lisänä ulkopaikkakuntalaiset autot, lienee sanomattakin selvää ettei lumenpoisto ole helppoa. Koko pääkaupunkiseudulla on noin puoli miljoonaa autoa, joka on enemmän kuin Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan autot yhteensä.
Perimmäinen syy ei kuitenkaan ole edellämainittu yksin. Paljon suurempi syy on vihreän politiikan, sillä Helsingissä asiasta vastaa apulaiskaupunginjohtaja, vihreä poliitikko, entinen radiojuontaja ja psykologi Pekka Sauri. Hän on tietenkin alun perin uskonut toisten vihreiden "asiantuntijoiden" lausuntoihin, ettei Etelä-Suomessa enää ilmastonmuutoksen takia lunta nähdä. Näinhän ovat sanoneet esimerkiksi Oras Tynkkynen vuonna 2000 sekä Heidi Hautala 2009. Siksi tätä ennen lunta ei ole merkittävästi pois aurattu, ja Helsinki on kuin kynnöspeltoa.
Eilen sunnuntaina Sauri ja kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen kiersivät lauantaina eri puolilla kaupunkia tutustumassa lumen aiheuttamiin ongelmiin erityisesti liikenteelle. "Sauri sanoi tiedottavansa sunnuntaina kaupungin erityistoimista.". Ja mikä oli sitten erityistoimien tärkein kohta? Saurin mahtava ja aivan käsittämättömän yllättävä innovaatio: Kuskataan lumet pois! Onnea Helsinki. Teillä on aivan ylivertainen nero apulaiskaupunginjohtaja. Ei Saurille turhaan kymppitonnin liksaa makseta.
Eikä se siihen jää. Helsinkiläinen asuntoministeri, varkaana, pahoinpitelijänä ja rattijuoppona kannuksensa hankkinut Jan Vapaavuori (kok), kerkesi jo ilkkumaan Saurille blogissaan samasta asiasta kuin minäkin tuossa edellä. Erona oli vain se, että hän ilkkui Saurin olevan ilmastonmuutosuskossaan väärässä uskonlahkossa. Pata kattilaa soimaa, musta... eikun punavihreä kylki kummallakin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietäjät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tietäjät. Näytä kaikki tekstit
maanantai 13. joulukuuta 2010
tiistai 22. joulukuuta 2009
Pyryä ja myyttejä
Pyydän anteeksi kulunutta aihetta, mutta en malta olla taas avautumatta. Eilen HS kirjoitti, kuinka Suomalaisten talviajotaito on suuri myytti. Olen pitkälti samaa mieltä.
Kun pääkaupunkiseudun kolareista uutisoidaan, hyökkäävät keskustelupalstoille aina muualla asuvat julistamaan miten pääkaupunkiseudulla ei osata ajaa. Se ei pidä paikkaansa kolaritilastojen valossa, sillä automääriin ja liikennesuoritteeseen suhteutettuna pääkaupunkiseudulla ajetaan vähemmän kolareita kuin muualla maassa. Tämän faktan voi kuka tahansa viitseliäs tarkistaa julkisesti saatavilla olevista tilastoista.
Kuten olen ennenkin sanonut, se 100 peltikolaria voi tuntua paljolta, jos omassa kylässä ei ole niin monta autoakaan. Absoluuttinen kolareiden määrä ei vaan ole merkitsevä, vaan ainoastaan liikennemäärään suhteutettu. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin kirjoituksissani Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa sekä Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2.
Sen sijaan pääkaupunkiseudulla liikenteessä on omituisuuksia. Liikenne toimii loistavasti jos on pilvipouta ja lämpötila +15 astetta. Missä tahansa muussa tilanteessa ylireagoidaan tai sitten ollaan reagoimatta. Etenkin eilisen kaltaisilla keleillä tämä korostuu. On tietenkin oikein, ja ymmärrän, että huonoissa keliolosuhteissa hidastetaan, mutta täällä tunnutaan hidastavan aivan älyttömästi turhan paljon. Sitten on taas toinen ääripää, jotka eivät ota kelin muuttumista millään tavalla huomioon ja joita kaivellaan sitten ojien pohjilta. Ongelmaksi muodostuvat nimenomaan nopeuserot. Kun liikenne soljuu sillä pilvipoudalla tasaisesti niin, että kaikilla on saman verran vauhtia, ei ole ongelmiakaan. Propagandasta huolimatta ei, vaikka kaikilla on usein vähän ylinopeuttakin.
Itse olen ajanut pk-seudun liikenteessä kohta parisenkymmentä vuotta, ja sitä ennen opetellut ajamaan Itä-Suomessa, jossa eilisen kaltainen keli on normaali talvikeli. En siis ymmärrä lainkaan miksei moottoritielläkään uskalleta ajaa kuin 50km/h, sillä mitään estettä esimerkiksi Länsiväylällä 80km/h ja Turunväylällä 100km/h ajoon ei ollut, paitsi ylireagoijat edessä. Toivoisin hartaasti, että sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa suhteuttaa ajonopeuksiaan vallitseviin keliolosuhteisiin, menisivät bussilla. Tämä tarkoittaa molempia ääripäitä, niin hidastelijoita kuin niitä, jotka eivät reagoi mitenkään.
Kun pääkaupunkiseudun kolareista uutisoidaan, hyökkäävät keskustelupalstoille aina muualla asuvat julistamaan miten pääkaupunkiseudulla ei osata ajaa. Se ei pidä paikkaansa kolaritilastojen valossa, sillä automääriin ja liikennesuoritteeseen suhteutettuna pääkaupunkiseudulla ajetaan vähemmän kolareita kuin muualla maassa. Tämän faktan voi kuka tahansa viitseliäs tarkistaa julkisesti saatavilla olevista tilastoista.
Kuten olen ennenkin sanonut, se 100 peltikolaria voi tuntua paljolta, jos omassa kylässä ei ole niin monta autoakaan. Absoluuttinen kolareiden määrä ei vaan ole merkitsevä, vaan ainoastaan liikennemäärään suhteutettu. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin kirjoituksissani Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa sekä Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2.
Sen sijaan pääkaupunkiseudulla liikenteessä on omituisuuksia. Liikenne toimii loistavasti jos on pilvipouta ja lämpötila +15 astetta. Missä tahansa muussa tilanteessa ylireagoidaan tai sitten ollaan reagoimatta. Etenkin eilisen kaltaisilla keleillä tämä korostuu. On tietenkin oikein, ja ymmärrän, että huonoissa keliolosuhteissa hidastetaan, mutta täällä tunnutaan hidastavan aivan älyttömästi turhan paljon. Sitten on taas toinen ääripää, jotka eivät ota kelin muuttumista millään tavalla huomioon ja joita kaivellaan sitten ojien pohjilta. Ongelmaksi muodostuvat nimenomaan nopeuserot. Kun liikenne soljuu sillä pilvipoudalla tasaisesti niin, että kaikilla on saman verran vauhtia, ei ole ongelmiakaan. Propagandasta huolimatta ei, vaikka kaikilla on usein vähän ylinopeuttakin.
Itse olen ajanut pk-seudun liikenteessä kohta parisenkymmentä vuotta, ja sitä ennen opetellut ajamaan Itä-Suomessa, jossa eilisen kaltainen keli on normaali talvikeli. En siis ymmärrä lainkaan miksei moottoritielläkään uskalleta ajaa kuin 50km/h, sillä mitään estettä esimerkiksi Länsiväylällä 80km/h ja Turunväylällä 100km/h ajoon ei ollut, paitsi ylireagoijat edessä. Toivoisin hartaasti, että sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa suhteuttaa ajonopeuksiaan vallitseviin keliolosuhteisiin, menisivät bussilla. Tämä tarkoittaa molempia ääripäitä, niin hidastelijoita kuin niitä, jotka eivät reagoi mitenkään.
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet:
autot,
kaupunkilaisjuntit,
kolarit,
liikenne,
tietäjät,
turvallisuus,
tyhmyys,
ylinopeus
maanantai 29. joulukuuta 2008
Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2
HS uutisoi, että Seinäjoella kolaroidaan suhteessa eniten sekä tietokulmassa vielä, että turvallisinta on Uudellamaalla. Keskustelupalstallehan hyökkäsi tietenkin taas maakuntien tietäjiä, jotka eivät kyenneet sulattamaan etenkään jälkimmäistä, sillä onhan yleinen käsitys, että uudellamaalla kolaroidaan valtavasti enemmän kuin muualla, ja "hesalaiset" (lue: kaikki uusmaalaiset) eivät osaa ajaa.
Olen kirjoittanutkin jo aikaisemmin aiheesta, ja joku kommentoikin, että edellisessä artikkelissani oli verrattu kolarimääriä vain automääriin. Samoin oli syytetty keskustelupalstalla HS:n uutista. Yksi blogiini kommentoinut anonyymi uhosikin, että "Nimenomaan pitäisi ne kolarien määrät suhteuttaa ajettuihin kilometreihin. Olisi tilastot hieman erinäköiset :)". Tein työtä käskettyä ja kaivoin luvut Tiehallinnon raporteista ja suhteutin kolarit ajomääriin. Tilasto on todellakin hieman erinäköinen, sillä Uusimaa erottuu vielä selkeämmin kuin pelkkiin automääriin suhteutettuna. Ero on suurin kun vertaillaan onnettomuuksien määrää ajoneuvomääriin per tieosuus.
Missään tilastoissa ei muuten ole tilastoitu sitä, kuinka moni Uudellamaalla kolaroivista on tullut maaseudulta kolaroimaan. Se olisi mielenkiintoista tietää, sillä autojen kotipaikan mukaan tehty tilasto voisi olla vielä enemmän erinäköinen.
Taulukon solut ovat vasemmalta oikealle seuraavat:
Vaikka tätä asiaa vääntelisi kuinka päin, niin Uudellamaalla ajetaan suhteessa varsin vähän kolareita. Ainoastaan absoluuttinen onnettomuusmäärä on suurin, mutta onko se ihme, kun puhutaan alueesta jossa on neljäsosa Suomen autoista ja väestöstä ja liikenteestä vieläkin suurempi osa.
Sori taas maakuntien tietäjät.
Olen kirjoittanutkin jo aikaisemmin aiheesta, ja joku kommentoikin, että edellisessä artikkelissani oli verrattu kolarimääriä vain automääriin. Samoin oli syytetty keskustelupalstalla HS:n uutista. Yksi blogiini kommentoinut anonyymi uhosikin, että "Nimenomaan pitäisi ne kolarien määrät suhteuttaa ajettuihin kilometreihin. Olisi tilastot hieman erinäköiset :)". Tein työtä käskettyä ja kaivoin luvut Tiehallinnon raporteista ja suhteutin kolarit ajomääriin. Tilasto on todellakin hieman erinäköinen, sillä Uusimaa erottuu vielä selkeämmin kuin pelkkiin automääriin suhteutettuna. Ero on suurin kun vertaillaan onnettomuuksien määrää ajoneuvomääriin per tieosuus.
Missään tilastoissa ei muuten ole tilastoitu sitä, kuinka moni Uudellamaalla kolaroivista on tullut maaseudulta kolaroimaan. Se olisi mielenkiintoista tietää, sillä autojen kotipaikan mukaan tehty tilasto voisi olla vielä enemmän erinäköinen.
Taulukon solut ovat vasemmalta oikealle seuraavat:
- tiepiiri
- keskimääräinen vuorokausiliikenne maanteillä (autoa),
- liikennesuorite miljoonaa autokilometriä
- henkilövahinko-onnettomuudet
- henkilövahinko-onnettomuuksia per 100 milj autokm
- henkilövahinko-onnettomuuksia per keskimääräinen vrk-liikenne
| Uusimaa | 4415 | 7493 | 692 | 9,2 | 0,16 |
| Turku | 1487 | 4340 | 590 | 13,6 | 0,40 |
| Kaakkois-Suomi | 1086 | 3565 | 371 | 10,4 | 0,34 |
| Häme | 1800 | 6240 | 594 | 9,5 | 0,33 |
| Savo-Karjala | 743 | 3011 | 292 | 9,7 | 0,39 |
| Keski-Suomi | 1173 | 2276 | 253 | 11,1 | 0,22 |
| Vaasa | 1013 | 3236 | 435 | 13,4 | 0,43 |
| Oulu | 802 | 3726 | 403 | 10,8 | 0,50 |
| Lappi | 533 | 1774 | 150 | 8,5 | 0,28 |
Vaikka tätä asiaa vääntelisi kuinka päin, niin Uudellamaalla ajetaan suhteessa varsin vähän kolareita. Ainoastaan absoluuttinen onnettomuusmäärä on suurin, mutta onko se ihme, kun puhutaan alueesta jossa on neljäsosa Suomen autoista ja väestöstä ja liikenteestä vieläkin suurempi osa.
Sori taas maakuntien tietäjät.
Jaa tämä kirjoitus
maanantai 17. syyskuuta 2007
Maailmankirjat totaalisen sekaisin
Viime vuonna tapahtui niin kummia, että jotkut epäilivät jo helvetinkin jäätyneen. Suomi voitti Euroviisut ja Oulun Kärpät voitti jonkun mestaruuden, josta en tosin ymmärrä mitään. Kärpät on kuulemma jokin urheiluseura, joten se siitä ja sen kiinnostavuudesta.
Nyt sen sijaan tapahtuu vielä kummempia. Paavo Väyrynen (kesk) on uskaltanut julkisuudessa sanoa, ettei kannata laajamittaisen maahanmuuton edistämistä, koska siihen liittyy enemmän ongelmia kuin hyötyä. Enpä olisi uskonut, että voin olla kepulaisen ja peräti vielä Väyrysen kanssa jostain noin samaa mieltä. Tästähän tietenkin Helsingin Sanomat uutisoi suureen ääneen paheksuen, ja olivatpa oikein pyytäneet tilauslausunnon työministeri Tarja Cronbergiltä (vihr).
Ihmetystäni kasvatti lisää se, että Petteri "Jätteri" Järvinen avautui myös maahanmuuton ongelmista Talouselämän kolumnissaan. Järvinen oli joutunut "sattuneesta syystä" asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa keväällä, ja oli havainnut, että jokaisen päivän juttulistalla oli ainakin yksi Muhammed. Loputkin Järvisen kolumnista oli täyttä asiaa, jonka kaikki tietävät, mutta harva uskaltaa sanoa julkisesti ääneen. Muutenkin olen ollut varsin hämmästynyt siitä, että viime vuosina Petteri Järvinen on kirjoittanut IT-maailmastakin fiksuja juttuja 1990-lukuun ja sitä edeltävään aikaan verrattuna, jolloin hänen sanomisistaan tehtiin jatkuvasti pilaa, eikä syyttä.
Sitten räjähti potti. Osmo Soininvaara (vihr), tuo äärivihreä takavuosien poliittinen nahjus, jonka kanssa en ole juuri koskaan ollut mistään asiasta samaa mieltä, oli kirjoittanut blogissaan, että suvaitsevaisuudellakin on rajansa ja maahantulijoiden pitäisi oppia maan tavoille. Hän oli jopa kirjoittanut: "Aika imperialistisia ja uskonnonvapauden vastaisia piirteitä sisältyy myös eräisiin islamilaisuuden suuntauksiin." Siinä jälleen lause, jota niin moni poliitikko ja muu julkisuuden henkilö ei uskalla ääneen sanoa rasistileiman pelossa. Näiden havaintojen jälkeen alkoi tuntua siltä, että ensi lauantaina pitäisi panna lotto vetämään.
Sitten palasin maan pinnalle, kun muistin, että eilen oli Helsingin sanomissa juttu, jossa kerrottiin rasististen ääriliikkeiden toiminnan vähentyneen Suomessa. Syyhän on todennäköisesti se, että nyt on jossain määrin opittu erottamaan mikä on rasistisen ääriliikkeen toimintaa ja mikä ei. Oma arvioni asiasta on nimittäin se, ettei rasistisia ääriliikkeitä juuri ole ollutkaan, vaan kyseessä on ollut muutamien satunnaisten skinheadien ja muiden neekerinpotkija-amisviiksien puuhastelu, joskin melkoisen näkyvä sellainen. Aikaisemmin on vain kaikki virallisen totuuden vastaiset mielipiteetkin pantu ääriliikkeiden piikkiin, jota ei enää nykyään tee kuin äärisuvaitsevaisen vihervasemmiston radikaalein siipi. Yritin avata kaksi kertaa täysin asiallisesti keskustelua aiheesta, mutta keskustelua eivät Hesarin moderaattorit sallineet avattavan. Eli eivät ne maailmankirjat sittenkään vielä kovin sekaisin taida olla.
Nyt sen sijaan tapahtuu vielä kummempia. Paavo Väyrynen (kesk) on uskaltanut julkisuudessa sanoa, ettei kannata laajamittaisen maahanmuuton edistämistä, koska siihen liittyy enemmän ongelmia kuin hyötyä. Enpä olisi uskonut, että voin olla kepulaisen ja peräti vielä Väyrysen kanssa jostain noin samaa mieltä. Tästähän tietenkin Helsingin Sanomat uutisoi suureen ääneen paheksuen, ja olivatpa oikein pyytäneet tilauslausunnon työministeri Tarja Cronbergiltä (vihr).
Ihmetystäni kasvatti lisää se, että Petteri "Jätteri" Järvinen avautui myös maahanmuuton ongelmista Talouselämän kolumnissaan. Järvinen oli joutunut "sattuneesta syystä" asioimaan toistuvasti Helsingin käräjäoikeudessa keväällä, ja oli havainnut, että jokaisen päivän juttulistalla oli ainakin yksi Muhammed. Loputkin Järvisen kolumnista oli täyttä asiaa, jonka kaikki tietävät, mutta harva uskaltaa sanoa julkisesti ääneen. Muutenkin olen ollut varsin hämmästynyt siitä, että viime vuosina Petteri Järvinen on kirjoittanut IT-maailmastakin fiksuja juttuja 1990-lukuun ja sitä edeltävään aikaan verrattuna, jolloin hänen sanomisistaan tehtiin jatkuvasti pilaa, eikä syyttä.
Sitten räjähti potti. Osmo Soininvaara (vihr), tuo äärivihreä takavuosien poliittinen nahjus, jonka kanssa en ole juuri koskaan ollut mistään asiasta samaa mieltä, oli kirjoittanut blogissaan, että suvaitsevaisuudellakin on rajansa ja maahantulijoiden pitäisi oppia maan tavoille. Hän oli jopa kirjoittanut: "Aika imperialistisia ja uskonnonvapauden vastaisia piirteitä sisältyy myös eräisiin islamilaisuuden suuntauksiin." Siinä jälleen lause, jota niin moni poliitikko ja muu julkisuuden henkilö ei uskalla ääneen sanoa rasistileiman pelossa. Näiden havaintojen jälkeen alkoi tuntua siltä, että ensi lauantaina pitäisi panna lotto vetämään.
Sitten palasin maan pinnalle, kun muistin, että eilen oli Helsingin sanomissa juttu, jossa kerrottiin rasististen ääriliikkeiden toiminnan vähentyneen Suomessa. Syyhän on todennäköisesti se, että nyt on jossain määrin opittu erottamaan mikä on rasistisen ääriliikkeen toimintaa ja mikä ei. Oma arvioni asiasta on nimittäin se, ettei rasistisia ääriliikkeitä juuri ole ollutkaan, vaan kyseessä on ollut muutamien satunnaisten skinheadien ja muiden neekerinpotkija-amisviiksien puuhastelu, joskin melkoisen näkyvä sellainen. Aikaisemmin on vain kaikki virallisen totuuden vastaiset mielipiteetkin pantu ääriliikkeiden piikkiin, jota ei enää nykyään tee kuin äärisuvaitsevaisen vihervasemmiston radikaalein siipi. Yritin avata kaksi kertaa täysin asiallisesti keskustelua aiheesta, mutta keskustelua eivät Hesarin moderaattorit sallineet avattavan. Eli eivät ne maailmankirjat sittenkään vielä kovin sekaisin taida olla.
Jaa tämä kirjoitus
torstai 30. elokuuta 2007
Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa
Kohta tulevat taas syksyn liukkaat ja Suomessa, etenkin eteläisessä, pelti kolisee. Seuraavaksi hyökkäävät internetin keskustelupalstoille ja muihin "essonbaareihin" kaikki maaseudun "tietäjät", jotka selittävät miten helsinkiläiset eivät osaa ajaa, kun siellä ajetaan niin paljon kolareita. Helsinkiläiseksi lasketaan näissä yhteyksissä ainakin kaikki Riihimäen eteläpuolella asuvat. Tokihan pääkaupunkiseudulla ajetaan määrällisesti enemmän kolareita kuin muualla maassa, mutta sillehän on luonnollinen selitys: auto- ja liikennemäärä.
Liikenneturva ja Tilastokeskus ovat tehneet jo vuosia onnettomuustilastoja, jotka saa imuroitua Liikenneturvan sivuilta. Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilla on eritelty taulukko ajoneuvojen määristä maakunnittain ja kunnittain. Taulukoista on helppo leikata olennaiset numerot esiin. Suomessa oli 2006 lopussa 2 906 415 autoa, joilla ajettiin 52 150 miljoonaa kilometriä. Koko maassa tapahtui 34548 tieliikenneonnettomuutta, joka tekee 1189 onnettomuutta 100 000 autoa kohti. Automäärä ja onnettomuudet jakautuivat maakunnittain seuraavasti:
Eli ainakin Varsinais-Suomesta on aivan turha tulla huutelemaan, ettei Uudellamaalla osata ajaa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan selvästi muita matalammat lukemat selittynevät helpolla liikenneympäristöllä, jossa tiet ovat enimmäkseen viivasuoria ja mäkiä on ainoastaan kuskien sukunimissä. Ehkä siellä myös ajetaan huolellisemmin.
Tässä vertailun vuoksi erikseen vielä muutamien paikkakuntien lukemia. Onnettomuusluvussa ovat mukana myös muut tieliikenneonnettomuudet kuin ne, joissa on auto osallisena. Pitää myös muistaa, että pääkaupunkiseudun liikenteessä liikkuu huomattava määrä ulkopaikkakuntalaisia autoja. Perspektiiviä antaa myös se, että jos yhtenä lumituiskuisena päivänä ajetaan pääkaupunkiseudulla 100 kolaria, vastaa se automäärään suhteutettuna sitä, että Juvalla Etelä-Savossa ajetaan samana päivänä yksi kolari.
Sori, maakuntien Tietäjät. Pääkaupunkiseudulla ajetaan suhteessa vähemmän kolareita kuin muualla. M.O.T.
Onnettomuustilastot ovat täällä.
Automäärät ovat täällä.
Liikenneturva ja Tilastokeskus ovat tehneet jo vuosia onnettomuustilastoja, jotka saa imuroitua Liikenneturvan sivuilta. Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilla on eritelty taulukko ajoneuvojen määristä maakunnittain ja kunnittain. Taulukoista on helppo leikata olennaiset numerot esiin. Suomessa oli 2006 lopussa 2 906 415 autoa, joilla ajettiin 52 150 miljoonaa kilometriä. Koko maassa tapahtui 34548 tieliikenneonnettomuutta, joka tekee 1189 onnettomuutta 100 000 autoa kohti. Automäärä ja onnettomuudet jakautuivat maakunnittain seuraavasti:
| Maakunta | autoja | kaikki onnettomuudet | per 100 000 autoa |
|---|---|---|---|
| Keski-Pohjanmaa | 42350 | 420 | 991 |
| Etelä-Pohjanmaa | 124807 | 1255 | 1005 |
| Uusimaa | 668687 | 6961 | 1040 |
| Etelä-Karjala | 78828 | 831 | 1054 |
| Pohjanmaa | 109989 | 1164 | 1058 |
| Pohjois-Karjala | 95294 | 1011 | 1060 |
| Pohjois-Savo | 134203 | 1425 | 1061 |
| Itä-Uusimaa | 56488 | 622 | 1101 |
| Lappi | 106641 | 1218 | 1142 |
| Päijät-Häme | 107671 | 1250 | 1160 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 200414 | 2384 | 1189 |
| Satakunta | 143022 | 1711 | 1196 |
| Kanta-Häme | 101550 | 1281 | 1261 |
| Keski-Suomi | 146014 | 1845 | 1263 |
| Kymenlaakso | 107973 | 1408 | 1304 |
| Pirkanmaa | 258477 | 3387 | 1310 |
| Etelä-Savo | 90769 | 1209 | 1331 |
| Kainuu | 47677 | 734 | 1539 |
| Varsinais-Suomi | 265334 | 4115 | 1550 |
Eli ainakin Varsinais-Suomesta on aivan turha tulla huutelemaan, ettei Uudellamaalla osata ajaa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan selvästi muita matalammat lukemat selittynevät helpolla liikenneympäristöllä, jossa tiet ovat enimmäkseen viivasuoria ja mäkiä on ainoastaan kuskien sukunimissä. Ehkä siellä myös ajetaan huolellisemmin.
Tässä vertailun vuoksi erikseen vielä muutamien paikkakuntien lukemia. Onnettomuusluvussa ovat mukana myös muut tieliikenneonnettomuudet kuin ne, joissa on auto osallisena. Pitää myös muistaa, että pääkaupunkiseudun liikenteessä liikkuu huomattava määrä ulkopaikkakuntalaisia autoja. Perspektiiviä antaa myös se, että jos yhtenä lumituiskuisena päivänä ajetaan pääkaupunkiseudulla 100 kolaria, vastaa se automäärään suhteutettuna sitä, että Juvalla Etelä-Savossa ajetaan samana päivänä yksi kolari.
| Kaupunki | autoja | kaikki onnettomuudet | per 100 000 autoa |
|---|---|---|---|
| Helsinki | 238317 | 2769 | 1161 |
| Espoo | 110506 | 669 | 605 |
| Vantaa | 98707 | 1083 | 1097 |
| Iisalmi | 13946 | 176 | 1262 |
| Turku | 85153 | 1490 | 1750 |
| Oulu | 61563 | 995 | 1616 |
| Rovaniemi | 32453 | 478 | 1472 |
| Suomussalmi | 5687 | 101 | 1776 |
| Lappeenranta | 33324 | 409 | 1227 |
| Tampere | 97813 | 1207 | 1233 | Vaasa | 32388 | 424 | 1309 |
| Joensuu | 30161 | 445 | 1475 |
| pääkaupunkiseutu | 451406 | 4532 | 1004 |
Sori, maakuntien Tietäjät. Pääkaupunkiseudulla ajetaan suhteessa vähemmän kolareita kuin muualla. M.O.T.
Onnettomuustilastot ovat täällä.
Automäärät ovat täällä.
Jaa tämä kirjoitus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)