Urheilusta

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Kuten Jäykät Säätäjätkin ovat huomanneet, suomalaisista leivotaan esimerkiksi jonkin jääkiekkojoukkueen kannattajia jo neuvolassa. Töissäkin saa aina kahvipöydässä kuunnella, miten oli "tiukka matsi eilen". En seuraa mitään urheilua lainkaan, koska se ei vain kiinnosta pätkän vertaa. Tämä tuntuu olevan joillekin ihmisille aivan käsittämättömän vaikea asia ymmärtää. Jotkut ovat kovastikin ihmetelleet, etten esimerkiksi tiedä mitä joukkueita Suomen jääkiekkoliigassa pelaa. Ihmetystä aiheuttaa aina myös se, jos joku urheilija mainitaan nimeltä, enkä tiedä lainkaan kenestä on kysymys. Miksi ihmeessä edes haluaisin tietää?

En ole ikinä käynyt jääkiekko-ottelussa, enkä aio mennä. Viimeksi olen katsonut televisiosta luistinnyrkkeilyä - ei kun jääkiekkoa - vuonna 1995. Katsoin sen pelin, jossa Suomi voitti MM-kultaa sen ainoan, ja toivottavasti viimeisen kerran. Katsoin ottelun, koska satuin olemaan paikassa missä muut halusivat pitää television auki. Kyseisen tapahtuman jälkeen saatiin nähdä Helsingin keskustassa, kuinka 100 000 hullua huusivat kuin mielipuolet. Meininki oli rajumpi kuin normaalina vappuna, jolloin Suomen tuleva akateeminen älymystö esittelee sivistystään sammumalla haalareissa oman oksennuksensa päälle Esplanadin puistossa.

Oman kiinnostukseni urheiluun tappoi lopullisesti yläasteen aikainen liikunnanopettajani, jolle oli liian vaikea asia käsittää, etteivät kaikki ole, eikä kaikista tule hyviä urheilijoita. Hänen mielestään maailman tärkein asia oli hiihto, toiseksi tärkein asia hiihto ja pitkän välimatkan jälkeen kolmantena ehkä telinevoimistelu. Millään muilla ominaisuuksilla nuoressa ei ollut mitään merkitystä. Jos olit huono liikunnassa, olit ns. turha jätkä. Tämä sai ainakin sen aikaan, että koulun jälkeen hiihdin ainoastaan pakolliset hiihtelyt armeijassa, enkä ole sen jälkeen suksia jalkaani pannut, enkä aio sitä rauhan aikana tehdä. Mistähän muuten johtuu, että moni kertoo täysin samaa?

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukaupungissa, jossa pelattiin pesäpalloa hyvin aktiivisesti. Kesäaikaan ko. paikkakunnalla ei osattu juuri mistään muusta puhuakaan. Itseäni ei pesäpallo koskaan kiinnostanut pätkän vertaa, vaikka myönnän, että kyseinen peli on erittäin hyvä siihen tarkoitukseen, mihin Tahko Pihkala sen aikoinaan loi: sotilaskoulutukseen. Sotilaalle on tärkeää pitää huolta fyysisestä kunnostaan ja sotiminen on tiimityöskentelyä, johon pesäpallo erittäin hyvin valmentaa. Edellä mainitsemani hiihtokin on armeijassa perusteltua, koska se on kävelyä parempi tapa liikkua metsän umpihangessa paikasta A paikkaan B. Armeijassa ei myöskään ole päällä jatkuva kilpailu kuten koulun liikuntatunneilla oli ainakin 1980-luvulla.

Kuntourheilussa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos sitä tekee oman hyvinvointinsa takia, eikä anna kuntoilun muodostua uskonnoksi. Nuorisoa olisikin kannustettava kuntoilemaan, mutta ei urheilemaan. Viime aikoina on uutisissa ollut monta kertaa esillä suomalaisten nuorten huono kunto, joka on havaittu koulussa sekä varusmiespalveluksessa. Asialle olisi varmaan tarpeen tehdä jotakin kouluissa, mutta siihen ei auta 1980-luvun urheiluhullujen liikunnanopettajien tyyli. Onneksi meillä on sentään nuorille roolimalleiksi urheilijoita, kuten esimerkiksi Toni Hannula, Matti Nykänen, Jere Karalahti ja Mika Myllylä.

Vihreiden uusia aivoituksia

Verkkouutiset kertoo, että Vihreistä on tullut ydinvoimapuolue. Ilmeisesti vihreät ovat viimeinkin saaneet pinnistettyä kaksi pientä rusinaansa äärimmilleen ja tajunneet viimeinkin, että ydinvoimala ja ydinase ovatkin eri asia. Sitten he ovat tajunneet myös realiteetin, etteivät muut suostu taantumaan kivikaudelle, sähkön käyttöä ei tulla heidän vaatimuksistaan huolimatta lopettamaan ja ydinvoimalasta saa kuitenkin puhtaimmin sitä sähköä töpseliin tänä ilmastonmuutospropagandan aikana.

Koska Vihreät ovat tajunneet, ettei ydinvoima olekaan enää trendikäs Maailman Pahuus™, ovat he keksineet muita maailmanparannustapoja. Tuoreimpana uutisena Vihreiden nuoret vaativat suomalaista sosiaaliturvaa kerjäläisille. Kun yhdistetään kaksi asiaa, punavihreä aate sekä nuoruuden idealismi, on lopputuloksena lähes aina jotain utopistista. Jos Suomi alkaisi myöntää Helsingissä kerjääville Romanian romaneille saman sosiaaliturvan kuin suomalaisille, tulisivat kaikki Romanian mustalaiset tänne muutamassa kuukaudessa.

CIA World Factbook:n mukaan Romaniassa on noin 550 000 romania. Se vastaa noin Helsingin väkilukua. Haluaisivatkohan vihreiden nuoret todellakin heidät kaikki tänne? Romaneiden kulttuuriin kuuluu kiertolaisuus ja vaikka propagandistit yrittävät muuta väittää, heidän kulttuuriinsa ei kuulu työnteko. Jos oletetaan, että yhden romanin kustannukset yhteiskunnalle olisivat 12 000 euroa vuodessa, (joka on alakanttiin,) tekisi kaikkien Romanian romaneiden elättäminen 6,6 miljardia euroa vuodessa. Se on liki puolitoista kertaa koko Suomen kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset yhteensä (toimeentulotuki, elatustuki, päivähoito, kodinhoitoapu, omaishoidontuki, kehitysvammaistuet, sairaanhoito, erikoissairaanhoito jne). Mistäköhän vihreät kuvittelevat tähän rahat löydettävän, vai kenties suurituloisilta¹⁾ kiristettyinä veroina, sehän on vasureiden mielestä ehtymätön rahalähde?



¹⁾ Vasemmistolaisessa käsitysmaailmassa suurituloinen on jokainen, joka ansaitsee euronkin yli keskitulon. Suurituloinen on yhteiskunnan pahin vihollinen, vaikka todellisuudessa hän maksaa kaikki sen kustannukset.

Nettisensuuri tuli jo

Meinasin avautua rikotusta internetistä, mutta sitten havaitsin, että Tohtori Pahaolo oli kirjoittanut jo melkein kaikki mitä meinasin asiasta sanoa. Etenkin Tri Pahaolon kirjoituksen kolmas kappale sisältää juuri sen, mitä halusin itsekin sanoa. Siispä tämä avautumiseni jää lyhyeksi.

Kolmen lapsen isänä suhtaudun erittäin tuomitsevasti pedofiileihin enkä ymmärrä lapsipornoa. Mikäli oma lapseni joutuisi pedofiilin uhriksi, olisin siinä tapauksessa valmis käyttämään oman käden oikeutta, enkä pitäisi muutaman vuoden vankilatuomiota liian kovana hintana todellisen oikeuden toteutumisesta. Sehän on selvää, ettei Suomen oikeuslaitoksesta näissä tapauksissa oikeutta saa.

Mutta kuten olen aiemminkin sanonut, olen surffannut www:ssä sen alkuajoista lähtien tuntikausia joka ikinen päivä, enkä ole vielä koskaan joutunut vahingossa lapsipornosivulle. Filtterin tekemistähän perusteltiin juurikin sillä, että sillä estettäisiin kenenkään joutumasta vahingossa moiseen paikkaan. Surkuhupaisinta asiassa on vielä se, että tämä "suodatus" on toteutettu niin hassulla tavalla, että sen kiertäminen on käsittämättömän yksinkertaista ja vie muutaman sekunnin. Varsinaisia pedofiileja ko. filtteri ei siis haittaa pikoångströmin vertaa.

Koska pedofilia ja lapsiporno vastaavat nyky-yhteiskunnassa absoluuttista pahaa ja niiden ympärille on saatu median suotuisalla avustuksella lietsottua järjetön hysteria, oli se helpoin valinta ensimmäiseksi sensuroitavaksi asiaksi. Sensuurikötöstyksen todellinen syy onkin vain saada sulkia poliitikkojen hattuihin ja avata tie laajemmalle sensuurille.

Parveketupakoinnista

Minulla on yli 25 vuoden henkilökohtainen kokemus tupakoinnista. Se on tyhmää sekä itselleni että muille. En puolusta tupakointia itsessään, mutta tupakan ympärillä vellovaa holhoamista ja hysteriaa en jaksa ymmärtää. Asian ympärillä vellovissa keskusteluissa mopo on karannut käsistä jo aikoja sitten. Maassamme on olemassa monia ihan oikeitakin ongelmia, mutta suomalaiset valittavat tapansa mukaan eniten tupakanpoltosta ja koiranpaskasta. Joskus olen jopa harkinnut lopettamista, mutta nykyinen hysteria luo eräänaisen "ähäkutti, poltanpas perkele kiusallanikin" -vastareaktion.

Parveketupakoinnista käytiin oikeutta, ja odotetusti Korkein oikeus hyväksyi parveketupakoinnin. Koska päätös oli "väärä", piti heti ruveta toimenpiteisiin ja esittää yhden tuomareista olevan jäävi. Asiaa myös pohdittiin KKO:ssa. Jatkossa saanemme seurata, kuinka käy. Ennustan, että asiasta käydään oikeutta vielä uudelleen. Itse totean tähän vain sen, että aion jatkossakin tupakoida omistamani kiinteistön parvekkeella ja piha-alueella, ja sitä ei tule minulta kukaan estämään. Mikäli joku tulee asiasta valittamaan, hän saa suorittaa valittamisen tontinrajan ulkopuolelta. Sisätiloissa en kuitenkaan polta missään.

Helsingin Sanomien uutiskeskustelussa oli muutamia kirjoittajia, joiden suorastaan uskonnollinen hurmos tupakkaa vastaan meni jo huvittavuuden puolelle. Ihmettelen, kuinka köyhä ihmisen elämän sisällön pitää olla, että ottaa elämäntehtäväkseen tupakan vastustamisen. Suosittelisin heitä hankkimaan sellaisia harrastuksia, jotka eivät saa jatkuvasti pahalle mielelle. Tästä oli äskettäin myös mielenkiintoinen jakso YLE Teeman Valtakunnan valittajissa. Valitettavasti tuota ei taida olla YLE Areenassa katsottavissa.

Evvk-wiki kiteyttää tupakkahysterian sarkasmin keinoin seuraavasti:

Tupakka on pahin Suomessa tunnettu ympäristömyrkky. Jokainen savuke saastuttaa jotakuinkin yhtä paljon kuin seitsemän hiilivoimalaa. Tupakka saa sille allergisen yskimään jopa pelkän puolen kilometrin päästä tapahtuneen näköhavainnon perusteella. Tupakan käyttäjät ovatkin oikeutetusti nykyisessä suomalaisessa yhteiskuntajärjestelmässä alinta pohjasakkaa, jolla ei ole mitään kansalaisoikeuksia. Tupakka on erittäin addiktiivinen aine, ja parhaita neuvoja addiktiosta eroon pääsemiseksi saa niiltä, jotka eivät ole koskaan tupakkaa itse käyttäneet.

Tuohonpa ei ole enää lisättävää.

Keskustatunnelista

Demarit ehdottivat luopumista Helsingin keskustatunnelista. Samalla he kuitenkin haluavat kävelykeskustan laajentamisen kiirehtimistä. Jotenkin tämä ei taas yllätä lainkaan, että realiteetit ovat täysin hukassa ja SDP on Kokoomuksen sekä Keskustan tavoin vihreiden talutusnuorassa. Olikohan demareille oikeasti yllätys, että kävelykeskustaa ei voida sellaisenaan toteuttaa mikäli tunneli jää tekemättä? Alan oikeasti epäillä, että vasemmiston pyrkimyksenä on muuttaa Helsinki Pjonjangiksi. Siellähän ei "sattuneesta syystä" yksityisautoja ole lainkaan.

Hesarin keskustelupalstalle hyökkäsi näiden uutisten jälkeen normaaliin tapaan viherpipertäjien ja muiden autonvihaajien pataljoona riemuitsemaan miten nyt yksityisautoilija taas "saa ansionsa mukaan". Yksityisautoilijoita - etenkin espoolaisia - haukuttiin ties millä haukkumasanoilla, joita ulkomaalaista kohtaan käyttämällä löytäisi itsensä äkkiä oikeussalista. Se siitä vihervasemmiston suvaitsevaisuudesta taas.

Tavalliseen tapaan ehdotettiin myös tietulleja sekä autoilun verojen kiristämistä sillä ajatuksella, että se vähentäisi yksityisautoilua. Kummallisen vaikeaa on näemmä havainnoida, että vaikka autoilijoille on tähän mennessä kymmenet vuodet annettu aina pelkästään keppiä, on autoilu silti jatkuvasti lisääntynyt. Kellekään ei ole koskaan tullut mieleen tarjota kepin sijasta porkkanaa.

Kuulun itsekin tuohon "sikojen", "öykkäreiden", "paskiaisten" yms. alhaisten otusten joukkoon, jotka ajavat yksityisautolla Helsingin keskustaan töihin. Todellisuudessa en tee sitä siksi, että haluaisin v*ttuilla helsinkiläisille tai elvistellä autolla, joka vanhalla Toyotallani tehtynä olisikin lähinnä surkuhupaisa yritys. Teen sen ainoastaan siitä syystä, että joukkoliikenne ei oikeasti ole tilanteessani toimiva vaihtoehto. Oman auton käytöllä säästän toista tuntia matka-ajoissa joka päivä, eikä se oikeasti ole edes kalliimpaa, vaikka propaganda muuta väittää.

Osmo Soininvaara sanoi muutama vuosi sitten, että jokaisen pitäisi asua enintään kolmen kilometrin päässä työpaikaltaan. Vihreään tapaan realiteetit olivat täysin hukassa. Tosiasiahan on se, että varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei noin vain ei työpaikkaa ja asuinpaikkaansa voi valita ja sovittaa yhteen. Esimerkiksi omassa tapauksessani en ole kovinkaan halukas vaihtamaan jo seitsemän vuotta kestänyttä työsuhdettani. Minulla ei myöskänä olisi todellakaan varaa asua 3km säteellä työpaikalta näillä tuloilla. Toistaiseksi Suomessa on myös vapaus asettua asumaan sinne minne itse haluaa, joten haluan asua viihtyisässä ympäristössä enkä esimerkiksi Helsingin metroradan varrella.

Käyttäisin mielelläni joukkoliikennettä, mikäli se olisi edes jossain määrin varteenotettava vaihtoehto. Tätä eivät autoilunvastustajat ymmärrä. Koska he itse pääsevät hetkessä toimivalla joukkoliikenneyhteydellä kotiovelta haluamaansa päämäärään, he eivät pysty käsittämään, että kaikilla muilla ei ole sama tilanne. Toinen syy on toki kateus, tuo voima joka Suomessa voittaa kiimankin, mutta sitä ei yksikään autonvihaaja kykene tunnustamaan edes itselleen. Toisaalta autoilun vihaaminen on saavuttanut median suotuisalla vaikutuksella jo sellaiset mittasuhteet, että pelkästään se on jo oikeastaan hyvä syy suosia yksityisautoilua.

Keskustatunnelin rakentaminen olisi kaikkien yhteinen etu, mutta sehän ei vihervasemmistolle käy, koska siitä voisivat hyötyä myös heille vastenmieliset tahot, eli suurituloiset (= tienaa euronkin yli keskitulon). Tunneli mahdollistaisi sujuvan autoliikenteen sekä viihtyisän keskustan, jossa henkilöautoja olisi katuverkolla vähemmän kuin nyt. Siitä olisi sekin etu, että vihertäjät voisivat istua katukahvilassa puhtaammassa ilmassa suunnittelemassa prekariaatin seuraavaa julkisuustempausta ja nauttimassa toisten verorahoilla ostettua teekupposta.