Karu liikennepäivä

Iltalehti uutisoi, että yhteensä 19 ihmistä on loukkaantunut tänään liikenteessä eri puolilla Suomea:

• Nukahtiko bussikuski rattiin? Neljä loukkaantui
  
• Auto rusentui pahoin kolarissa - kaksi sairaalaan
  
• Nuorten auto suistui omakotitalon seinään
  
• Päin punaisia kävellyt jäi auton alle
  
• Mopoautoa ajanut teinityttö törmäsi jalankulkijaan
  
• Henkilöauto ei väistänyt mopoa - kaksi sairaalaan
  
• Kolme autoa kolaroi - kahdelle vakavat vammat
  
• Armeijan kuorma-auto ja henkilöauto törmäsivät

Luin kaikki onnettomuuskuvaukset ja mietin, miten tavallisesti tarjoiltavat keinot eli nopeusrajoitusten ja promillerajojen alentaminen sekä valvonnan lisääminen olisivat estäneet nämä tapaukset. Luettuaan nuo jutut normaalijärkinen ymmärtää ettei yhtään mitenkään.

Jotainhan olisi Suomen tapaan kai kuitenkin vaadittava kiellettäväksi. Ainakin valtaosa em. onnettomuuksista olisi vältetty yhdellä keinolla, joka ei valitettavasti ole helposti toteutettavissa, nimittäin tyhmien ihmisten kieltämisellä liikenteessä.

Pitkä puhallus, kiitos!

Jouduin - tai oikeastaan pääsin - aamulla puhallusratsiaan ja puhalsin tietenkin nollan. Annoinkin konstaapelille välitöntä palautetta, että mielestäni on todella hieno asia kun teette puhallutusta, sillä rattijuoppo on liikenteen kenties viheliäisin otus. Siitä onkin ainakin 15 vuotta, kun minut on viimeksi pysäytetty puhaltamisen takia. Pidän sitä erittäin vähäisenä, koska ajan kuitenkin liki 30000 kilometriä vuodessa ja siitä yli puolet Kehä III:n sisäpuolisella alueella. Edellisen kerran olin puhaltanut vuonna 2002, kun eräs vanha pappa ajoi kylkeeni, ja sekin tapahtui Pohjois-Karjalassa. Kolaritilanteessahan poliisi aina puhalluttaa molemmat osapuolet. Puhalsimme silloin molemmat nollan.

Terveisiä siis poliisille, kun tätäkin blogia näytte seuraavan. Jatkakaa vain puhallutuksia samaan malliin, tai mieluusti lisätkää niitä määrärahojenne puitteissa. Puhallutuksessa onkin jotain järkeä ja se on reilua toisin kuin rahastusmielessä hämysti vihreässä pakussa kameran kanssa kyttääminen, josko joku ajaisi moottoritiellä muutaman kilometrin ylinopeutta. Ymmärrän tosin sen, että tehän vain teette työtänne siten kuin on käsketty.

Puhallusratsian yhteydessä on myös näppärä napsia liikenteestä tarkempaan tarkastukseen muuten epäilyttävät tapaukset, kuten kaiken maailman romut, jotka ovat katsastamattomia ja verotkin maksamatta. Rahojahan niiden kuskeilta ei toki valtio saa, mutta saadaanpa pois liikenteestä vaarantamasta muita.

Pelonlietsontaa

Media lietsoo nykyään pelkoja moniin asioihin, ja taustalla tuntuu olevan asenteiden ja mielipiteiden muokkaus, että erilaisille kielloille ja rajoituksille saataisiin yleinen hyväksyntä. Nykyajan demoneita ovat esimerkiksi pedofiilit, joita median antaman kuvan mukaan pomppii esiin joka ainoasta puskasta koko ajan ja jatkuvasti. Siellä suuressa pahassa internetissähän on myös lähinnä pelkkää lapsipornoa ja teinityttöjä vaanivia pedofiilisetiä. Totuushan lienee kuitenkin se, että "namusetiä" on ollut aina, mutta niistä vain uutisoidaan nykyään näyttävämmin. Enkä ole vieläkään törmännyt lapsipornoon, vaikka olen surffannut www:ssä sen alusta asti tuntikausia joka päivä.

Yksi asia jolla pelotellaan, on ilmastonmuutos. Jostain syystä suurimmaksi demoniksi on nostettu liikenne, vaikka todellisuudessa suurin saastuttaja on teollisuus, ja sekin jossain aivan muualla kuin Suomessa. Kaivoin taulukkoon liikenteen päästölukuja Suomesta. 20 vuoden aikana vuodesta 1987 vuoteen 2007 liikenne on lisääntynyt 34250 miljoonasta autokilometristä 53250 miljoonaan autokilometriin vuodessa, eli kasvua on noin 55% (lähde: Tiehallinto). Tieliikenteen päästöille on tapahtunut samanaikaisesti taulukon osoittama kehitys:

tonnia vuodessa

päästötyyppi	1987	2007	muutos
hiilimonoksidi (CO)	485717	208135	-57%
hiilivety (HC)	67 822	24189	-64%
typpioksidit (NOx)	132547	50456	-62%
hiukkaset (PM)	8330	2620	-68%
metaani (CH4)	4198	1443	-66%
rikkidioksidi (SO2)	7051	72	-99%
hiilidioksidi (CO2)	9700000	12300000	+27%

lähde: VTT

Mikäli päästökehitys suhteutettaisiin ajosuoritteeseen, olisivat pahojen saasteiden vähenemismäärät vieläkin huikeammat ja hiilidioksidimääränkin kasvu paljon pienempi.

Kuolemalla voi aina pelotella. Eikö tunnukin lehti- ja televisiouutisten perusteella siltä, että liikenteessä on turvattomampaa kuin ennen ja itsemurhia, hukkumisia, murhia, tappoja yms. tapahtuu aina vain enemmän? Se on harhaa. Muutamia todellisia kuolinsyylukuja on alla olevassa taulukossa. Suomen väkiluku oli 4938602 henkilöä vuonna 1987 ja 5300484 vuonna 2007, joten kasvua on noin 7.3%. Mikäli taulukon lukemat olisivat suhteutettu vielä väestömäärään, olisivat luvut tässäkin vielä valoisammat.

syy	1987	2007	muutos
maaliikennetapaturmat	580	358	-38.3%
vesikuljetustapaturmat	100	54	-46.0%
itsemurhat	1366	995	-27.2%
murha, tappo tms.	134	116	-13.4%

lähde: Tilastokeskus

Liikenneturvallisuus heikkenee koko ajan, lietsoo media, eikö vain? Kirjoitin tästä aikaisemminkin kriittisesti, kun Iltalehdessä oikein poliisikin väitti niin. Todellisuudessa rattijuoppojen määrä on vähentynyt ja henkilövahinko-onnettomuudet teillä ovat vähentyneet huimasti kuluneina vuosikymmeninä.

Sitten ovat tietysti olemassa ne asiat, joista kannattaisi olla oikeasti huolissaan, mutta joista media ei rummuta, vaikka syytä olisi.

Mistä kaahaus riippuu?

Kolme uutispoimintaa Iltalehdestä:

• Hurja takaa-ajo: 10-vuotias kaahasi karkuun moottoritiellä
• 13-vuotias kaasutteli poliisia pakoon
• Hurja takaa-ajo päättyi pusikkoon Joensuussa

Mielenkiintoista. Ensimmäisessä uutisessa on sanottu, että 10-vuotias lapsi kaahasi moottoritiellä suurella Audilla 90 km/h. Toisessa uutisessa kerrotaan, että 13-vuotias ajoi 149 km/h 70:n alueella ja 124 km/h kolmenkympin alueella. Kolmannessa uutisessa 19-vuotias ajoi 89 km/h 30:n alueella ja 100km/h 40:n alueella kahden promillen kännissä.

Kahdessa jälkimmäisessä uutisessa ei automerkkiä mainita. Tästä voitaneen päätellä, että jälkimmäiset ajelut tapahtuivat ehkä esimerkiksi Toyotalla, Volkswagenilla tai Opelilla. Olen ennenkin sanonut, että kateus voittaa kiimankin. Jos joku ajaa Audilla, Mersulla tai BMW:llä moottoritiellä 90km/h, se on kaahaamista, mutta jos ajellaan taajamassa järjettömiä ylinopeuksia jollain muulla merkillä, ei otsikossa sanota kaahaamisesta mitään, vaikka tosin kolmannessa uutisessa kuskia nimitettiinkin aivan oikein kaahariksi.

Ehdottaakohan joku kukkahattu taas näiden uutisten tiimoilta nopeusrajoitusten ja promillerajojen laskua sekä kameravalvonnan lisäämistä? Nehän tunnetusti auttavat hienosti edellä mainituissa uutisissa kuvatun tyyppisiin kuljettajiin.

Urheilusta

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Kuten Jäykät Säätäjätkin ovat huomanneet, suomalaisista leivotaan esimerkiksi jonkin jääkiekkojoukkueen kannattajia jo neuvolassa. Töissäkin saa aina kahvipöydässä kuunnella, miten oli "tiukka matsi eilen". En seuraa mitään urheilua lainkaan, koska se ei vain kiinnosta pätkän vertaa. Tämä tuntuu olevan joillekin ihmisille aivan käsittämättömän vaikea asia ymmärtää. Jotkut ovat kovastikin ihmetelleet, etten esimerkiksi tiedä mitä joukkueita Suomen jääkiekkoliigassa pelaa. Ihmetystä aiheuttaa aina myös se, jos joku urheilija mainitaan nimeltä, enkä tiedä lainkaan kenestä on kysymys. Miksi ihmeessä edes haluaisin tietää?

En ole ikinä käynyt jääkiekko-ottelussa, enkä aio mennä. Viimeksi olen katsonut televisiosta luistinnyrkkeilyä - ei kun jääkiekkoa - vuonna 1995. Katsoin sen pelin, jossa Suomi voitti MM-kultaa sen ainoan, ja toivottavasti viimeisen kerran. Katsoin ottelun, koska satuin olemaan paikassa missä muut halusivat pitää television auki. Kyseisen tapahtuman jälkeen saatiin nähdä Helsingin keskustassa, kuinka 100 000 hullua huusivat kuin mielipuolet. Meininki oli rajumpi kuin normaalina vappuna, jolloin Suomen tuleva akateeminen älymystö esittelee sivistystään sammumalla haalareissa oman oksennuksensa päälle Esplanadin puistossa.

Oman kiinnostukseni urheiluun tappoi lopullisesti yläasteen aikainen liikunnanopettajani, jolle oli liian vaikea asia käsittää, etteivät kaikki ole, eikä kaikista tule hyviä urheilijoita. Hänen mielestään maailman tärkein asia oli hiihto, toiseksi tärkein asia hiihto ja pitkän välimatkan jälkeen kolmantena ehkä telinevoimistelu. Millään muilla ominaisuuksilla nuoressa ei ollut mitään merkitystä. Jos olit huono liikunnassa, olit ns. turha jätkä. Tämä sai ainakin sen aikaan, että koulun jälkeen hiihdin ainoastaan pakolliset hiihtelyt armeijassa, enkä ole sen jälkeen suksia jalkaani pannut, enkä aio sitä rauhan aikana tehdä. Mistähän muuten johtuu, että moni kertoo täysin samaa?

Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukaupungissa, jossa pelattiin pesäpalloa hyvin aktiivisesti. Kesäaikaan ko. paikkakunnalla ei osattu juuri mistään muusta puhuakaan. Itseäni ei pesäpallo koskaan kiinnostanut pätkän vertaa, vaikka myönnän, että kyseinen peli on erittäin hyvä siihen tarkoitukseen, mihin Tahko Pihkala sen aikoinaan loi: sotilaskoulutukseen. Sotilaalle on tärkeää pitää huolta fyysisestä kunnostaan ja sotiminen on tiimityöskentelyä, johon pesäpallo erittäin hyvin valmentaa. Edellä mainitsemani hiihtokin on armeijassa perusteltua, koska se on kävelyä parempi tapa liikkua metsän umpihangessa paikasta A paikkaan B. Armeijassa ei myöskään ole päällä jatkuva kilpailu kuten koulun liikuntatunneilla oli ainakin 1980-luvulla.

Kuntourheilussa ei tietenkään ole mitään pahaa, jos sitä tekee oman hyvinvointinsa takia, eikä anna kuntoilun muodostua uskonnoksi. Nuorisoa olisikin kannustettava kuntoilemaan, mutta ei urheilemaan. Viime aikoina on uutisissa ollut monta kertaa esillä suomalaisten nuorten huono kunto, joka on havaittu koulussa sekä varusmiespalveluksessa. Asialle olisi varmaan tarpeen tehdä jotakin kouluissa, mutta siihen ei auta 1980-luvun urheiluhullujen liikunnanopettajien tyyli. Onneksi meillä on sentään nuorille roolimalleiksi urheilijoita, kuten esimerkiksi Toni Hannula, Matti Nykänen, Jere Karalahti ja Mika Myllylä.

Liikennepropagandan valheet murtuvat

Kirjoitin syyskuussa liikennepropagandasta, kuinka meille jatkuvasti syötetään mediassa, että liikennekuri höltyy ja ylinopeudet, rattijuopumukset sekä onnettomuudet lisääntyvät. Tänään Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin sisäasiainministeriön poliisiosaston, liikkuva poliisin, Helsingin Yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen sekä Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan Rattijuoppojen määrässä ei olekaan juuri muutosta. Kaivoin aiemmin kirjoittamassani artikkelissa siteeraamani Iltalehden jutun esiin ja luin sieltä seuraavaa:

Rattijuopumusten määrä räjähtää käsiin, jos ei nopeasti tehdä radikaaleja toimia, sanoo komisario Jyrki Haapala.

Suomen liikenneturvallisuus voi tällä hetkellä huonommin kuin koskaan. Rattijuopumukset ja törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyvät hurjaa tahtia.

Osoitinkin jo tuolloin syyskuussa onnettomuusluvuilla, ettei liikenneturvallisuus suinkaan ole huonontunut, vaan se on parantunut valtavasti vuosien saatossa. Nyt aidosti yllätyin siitä, ettei todellisuudessa myöskään rattijuoppojen määrä ole lisääntynyt. Ilmeisesti lisääntynyt on vain asiasta uutisointi.

Poliitikkojen olisi ilmeisen nopeasti ryhdyttävä toimiin promillerajan laskemiseksi, että rattijuoppojen määrä saataisiin nousuun. Jos promilleraja olisi esimerkiksi tasan 0, saataisiin jokaisesta alle puolen promillen maistissa ajavasta kiinni jääneestä tilastoihin yksi rattijuoppo lisää. Onhan se aika häpeällistä, että poliisin lehdelle antamat lausunnot osoittautuvat noin vääriksi ja propaganda paljastuu valheeksi.

Korostan kuitenkin, etten itse hyväksy pienessäkään maistissa ajamista, mutta en myöskään siedä valheellista propagandaa. Seuraavaksi jään odottamaan tutkimusta, joka osoittaa ettei lievä ylinopeus aiheutakaan massoittain onnettomuuksia, kuten propaganda väittää.