
Vielä 1980-luvulla
neekeri oli täysin neutraali, korrekti ja vivahteeton sana suomen kielessä. Se ei sisältänyt mitään rasistista latausta ja sana oli käytössä jopa aapisessa sekä koulujen seinillä. Aiempina vuosikymmeninä sana oli myös yleisesti käytössä tuotemerkeissä. Mm. Hellas myi Neekeri-Jenkkiä ja Sarvis Oy Neekeri-kenkävoidetta.
Vuonna 1991 diktaattori Mohammed Siad Barren diktatuuri kaatui Somaliassa ja maa ajautui kaaokseen. Ainakin diktaattorin joukkoihin kuuluneet miehet joutuivat pakoon, ja heistä osa tuli myös Suomeen, kuten me kaikki tiedämme. Myöhemmin useimpien perheet seurasivat perässä. Suomeen oli tullut ensimmäinen suurempi neekerivähemmistö, sillä tätä ennen afrikkalaisia oli Suomessa oleskellut lähinnä vain satunnaisia opiskelijoita tai suomalaisen naisen kanssa avioliiton solmineita.
Sosiaalitantat olivat onnensa kukkuloilla, kun saivat yhtäkkiä tuhansia hädänalaisia ihmisiä paapottavakseen. Sosiaalitantat ja muut yliymmärtäjät saivat näin tuntea itsensä tärkeiksi ja hyviksi ihmisiksi. Sitten joku yliviisas tiedostava ja suvaitsevainen sosiaalitantta sai päähänsä, että siihen saakka täysin neutraali sana
"neekeri" onkin loukkaava ja alkoi tuoda julki tätä ajatusta, joka otettiinkin vastaan mediassa ja muualla sen kummemmin mukisematta. Somalialaisille opetettiin, että sana on loukkaava ja rasistinen. Näin olikin helppo todistella kaikkia suomalaisia rasisteiksi, koska kaikkihan sanaa tietenkin käyttivät, koska eihän siinä ollut mitään pahaa.
On turha väittää, että sanan loukkaavaksi kokeminen olisi lähtöisin somalialaisilta, koska eiväthän he voineet itselleen uudesta vieraasta kielestä tietää mikä sana on loukkaava ja mikä ei. Jos heille olisi kerrottu, että sana tarkoittaa yksinkertaisesti vain afrikkalaisperäistä ihmistä, jolla on tyypillisesti tummanruskea iho, musta kihara tukka ja paksuhkot huulet, ei asiassa olisi ollut mitään ihmeellistä. Voisimme puhua edelleen vapautuneesti neekereistä. Sanasta saa toki halutessaan loukkaavan samalla tavalla kuin vaikka sanasta
"savolainen", jos sana lausutaan sopivalla äänenpainolla ja lisämäärein, kuten esimerkiksi
"vitun savolainen". Tuttavani sanoo afrikkalaista vaimoaan neekeriksi, eikä todellakaan loukkaavassa tarkoituksessa. Urpo Leppänenkin sanoi aikoinaan Anaa neekeriksi.
Ainakin aluksi neekerille määriteltiin korvaavaksi sanaksi
"musta". Hullua sinänsä, koska tuo sana kiinnittää nimenomaan huomion henkilön ihonväriin, joka ei esimerkiksi somalialaisten kohdalla edes pidä paikkaansa. Hehän ovat pikemminkin suklaanruskeita. Myös esimerkiksi intialaiset ovat ihonväriltään aivan yhtä tummia. Enkä minäkään ole valkoinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos olisin valkoinen, olisin silloin todennäköisesti kuollut ja veren pakeneminen olisi saanut ihon valkoiseksi.
Yleisesti joka paikassa ollaan sitä mieltä, ettei ihmisiä saisi luokitella ihonvärin perusteella. Poliittisesti korrektissa kielessä pitäisi kuitenkin käyttää nimenomaan ihonväriä osoittavaa sanaa. Vivahteettomia ihonväriin puuttumattomia sanoja olisivat esimerkiksi
neekeri, eskimo ja
intiaani. Poliittisen korrektiuden nimissä on keksitty kaikkia vielä hullumpia ilmaisuja ja ruvettu jopa kieltämään afrikkalaisen näköisten ihmisten kuvat tuotepakkauksissa, kuten lakritsikääreissä. Mopo on niinsanotusti karannut käsistä ja pahemman kerran. Virhettä lienee enää mahdoton korjata, mutta aion itse puhua jatkossakin neekereistä. Jos se on jonkun mielestä rasistista, niin antaa sitten olla. Sellaisen tiukkapipon mielipiteistä en välitä muutenkaan pätkän vertaa, olipa hänen ihonvärinsä sitten mikä tahansa. Minä kun en välitä kenenkään ihonväristä, toisin kuin kaiken maailman suvaitsevaiset tiedostajat, jotka tekevät asiasta jatkuvasti niin suuren numeron.




PS. Kävin muuten pari tuntia sitten etniseen vähemmistöön kuuluvien henkilöiden pyörittämässä pizzeriassa. Syön muutenkin etnisissä ravintoloissa monta kertaa viikossa. Jos olisin rasisti, en sitä varmasti tekisi. Yhtään somalialaista ravintolaa en vain ole pääkaupunkiseudulla havainnut. Sellaisenkin voisin ihan hyvin testata.