Karu liikennepäivä

Iltalehti uutisoi, että yhteensä 19 ihmistä on loukkaantunut tänään liikenteessä eri puolilla Suomea:

• Nukahtiko bussikuski rattiin? Neljä loukkaantui
  
• Auto rusentui pahoin kolarissa - kaksi sairaalaan
  
• Nuorten auto suistui omakotitalon seinään
  
• Päin punaisia kävellyt jäi auton alle
  
• Mopoautoa ajanut teinityttö törmäsi jalankulkijaan
  
• Henkilöauto ei väistänyt mopoa - kaksi sairaalaan
  
• Kolme autoa kolaroi - kahdelle vakavat vammat
  
• Armeijan kuorma-auto ja henkilöauto törmäsivät

Luin kaikki onnettomuuskuvaukset ja mietin, miten tavallisesti tarjoiltavat keinot eli nopeusrajoitusten ja promillerajojen alentaminen sekä valvonnan lisääminen olisivat estäneet nämä tapaukset. Luettuaan nuo jutut normaalijärkinen ymmärtää ettei yhtään mitenkään.

Jotainhan olisi Suomen tapaan kai kuitenkin vaadittava kiellettäväksi. Ainakin valtaosa em. onnettomuuksista olisi vältetty yhdellä keinolla, joka ei valitettavasti ole helposti toteutettavissa, nimittäin tyhmien ihmisten kieltämisellä liikenteessä.

Pyryä ja myyttejä

Pyydän anteeksi kulunutta aihetta, mutta en malta olla taas avautumatta. Eilen HS kirjoitti, kuinka Suomalaisten talviajotaito on suuri myytti. Olen pitkälti samaa mieltä.

Kun pääkaupunkiseudun kolareista uutisoidaan, hyökkäävät keskustelupalstoille aina muualla asuvat julistamaan miten pääkaupunkiseudulla ei osata ajaa. Se ei pidä paikkaansa kolaritilastojen valossa, sillä automääriin ja liikennesuoritteeseen suhteutettuna pääkaupunkiseudulla ajetaan vähemmän kolareita kuin muualla maassa. Tämän faktan voi kuka tahansa viitseliäs tarkistaa julkisesti saatavilla olevista tilastoista.

Kuten olen ennenkin sanonut, se 100 peltikolaria voi tuntua paljolta, jos omassa kylässä ei ole niin monta autoakaan. Absoluuttinen kolareiden määrä ei vaan ole merkitsevä, vaan ainoastaan liikennemäärään suhteutettu. Olen kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin kirjoituksissani Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa sekä Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2.

Sen sijaan pääkaupunkiseudulla liikenteessä on omituisuuksia. Liikenne toimii loistavasti jos on pilvipouta ja lämpötila +15 astetta. Missä tahansa muussa tilanteessa ylireagoidaan tai sitten ollaan reagoimatta. Etenkin eilisen kaltaisilla keleillä tämä korostuu. On tietenkin oikein, ja ymmärrän, että huonoissa keliolosuhteissa hidastetaan, mutta täällä tunnutaan hidastavan aivan älyttömästi turhan paljon. Sitten on taas toinen ääripää, jotka eivät ota kelin muuttumista millään tavalla huomioon ja joita kaivellaan sitten ojien pohjilta. Ongelmaksi muodostuvat nimenomaan nopeuserot. Kun liikenne soljuu sillä pilvipoudalla tasaisesti niin, että kaikilla on saman verran vauhtia, ei ole ongelmiakaan. Propagandasta huolimatta ei, vaikka kaikilla on usein vähän ylinopeuttakin.

Itse olen ajanut pk-seudun liikenteessä kohta parisenkymmentä vuotta, ja sitä ennen opetellut ajamaan Itä-Suomessa, jossa eilisen kaltainen keli on normaali talvikeli. En siis ymmärrä lainkaan miksei moottoritielläkään uskalleta ajaa kuin 50km/h, sillä mitään estettä esimerkiksi Länsiväylällä 80km/h ja Turunväylällä 100km/h ajoon ei ollut, paitsi ylireagoijat edessä. Toivoisin hartaasti, että sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeasti osaa suhteuttaa ajonopeuksiaan vallitseviin keliolosuhteisiin, menisivät bussilla. Tämä tarkoittaa molempia ääripäitä, niin hidastelijoita kuin niitä, jotka eivät reagoi mitenkään.

Pitkä puhallus, kiitos!

Jouduin - tai oikeastaan pääsin - aamulla puhallusratsiaan ja puhalsin tietenkin nollan. Annoinkin konstaapelille välitöntä palautetta, että mielestäni on todella hieno asia kun teette puhallutusta, sillä rattijuoppo on liikenteen kenties viheliäisin otus. Siitä onkin ainakin 15 vuotta, kun minut on viimeksi pysäytetty puhaltamisen takia. Pidän sitä erittäin vähäisenä, koska ajan kuitenkin liki 30000 kilometriä vuodessa ja siitä yli puolet Kehä III:n sisäpuolisella alueella. Edellisen kerran olin puhaltanut vuonna 2002, kun eräs vanha pappa ajoi kylkeeni, ja sekin tapahtui Pohjois-Karjalassa. Kolaritilanteessahan poliisi aina puhalluttaa molemmat osapuolet. Puhalsimme silloin molemmat nollan.

Terveisiä siis poliisille, kun tätäkin blogia näytte seuraavan. Jatkakaa vain puhallutuksia samaan malliin, tai mieluusti lisätkää niitä määrärahojenne puitteissa. Puhallutuksessa onkin jotain järkeä ja se on reilua toisin kuin rahastusmielessä hämysti vihreässä pakussa kameran kanssa kyttääminen, josko joku ajaisi moottoritiellä muutaman kilometrin ylinopeutta. Ymmärrän tosin sen, että tehän vain teette työtänne siten kuin on käsketty.

Puhallusratsian yhteydessä on myös näppärä napsia liikenteestä tarkempaan tarkastukseen muuten epäilyttävät tapaukset, kuten kaiken maailman romut, jotka ovat katsastamattomia ja verotkin maksamatta. Rahojahan niiden kuskeilta ei toki valtio saa, mutta saadaanpa pois liikenteestä vaarantamasta muita.

Liikennekuolemat vähenivät taas

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen, jonka mukaan ennakkotietojen mukaan Suomessa kuoli liikenteessä 343 henkilöä vuonna 2008. Se on n. 10% vähemmän kuin edellisvuonna, josta lehdet hehkuttivatkin. Todellisuudessa kuitenkin absoluuttinen luku oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2006, ja jotkut ehättivät jo sitä faktaa julistamaankin. Kuitenkin suhteutettuna automäärään kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli vähemmän kuin koskaan ja suhteutettuna ajosuoritteeseen oli onnettomuuksia saman verran kuin aallonpohjavuonna 2006.

Joku yritti myös selittää, että ajosuorite väheni vuodesta 2007 vuoteen 2008, että onnettomuuksien määrän vähentyminen johtuisi siitä. Se ei voi pitää täysin paikkaansa, sillä Tiehallinnon mukaan henkilö- ja pakettiautoliikenne väheni vain 0,1% ja raskas liikenne 0,3%. Koska liikennesuoritteita vuodelta 2008 ei ole vielä Tiehallinnon tilastosivulta saatavissa, on taulukossa vuoden 2008 liikennesuorite laskettu 2007 suoritteesta noita prosenttivähenemiä soveltaen. Automäärä on vuoden 2008 osalta syyskuun lopusta, sillä Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilta ei ole vielä saatavissa 31.12. lukemaa.

Lukemista näemme, että vuodesta 1975 vuoteen 2008 liikennekuolemat ovat vähentyneet absoluuttisesti 62,3%, automäärään suhteutettuna 82,8% ja ajosuoritteeseen suhteutettuna peräti 86,1%. Viimeisen 10 vuoden aikanakin vähenemät ovat 14.3%, 35,5% ja 28,1%. Nämä faktat on hyvä pitää mielessä aina jos joku yrittää syöttää propagandaa, että liikenneturvallisuus olisi heikkenemään päin.

Mielenkiintoiseksi asian muuten tekee se, että vuonna 2004 kameravalvottuja teitä oli 800km, 2005 900km, 2006 2300km ja 2007 yli 2800km. Koska kameravalvonnan on luvattu olevan avain onneen ja nollavisioon, voidaankin kysyä miksi noin suuri kameramäärän kasvatus ei olekaan vähentänyt kuolemia radikaalisti, ja kuinka on mahdollista, että vuodesta 2006 vuoteen 2007 liikennekuolemat lisääntyivät peräti 43:lla, vaikka kameroita asennettiin enemmän kuin koskaan?

vuosi	autoja	ajokm*106	kuolleet	per 105 autoa	per 109 km
1975	1139967	24370	910	79.8	37.3
1980	1392827	26760	551	39.6	20.6
1985	1746615	31150	541	31.0	17.4
1986	1828949	32350	612	33.5	18.9
1987	1919719	34250	581	30.3	17.0
1988	2034166	36510	653	32.1	17.9
1989	2180532	38710	734	33.7	19.0
1990	2233059	39750	649	29.1	16.3
1991	2218067	39170	632	28.5	16.1
1992	2230516	42350	601	26.9	14.2
1993	2156009	41830	484	22.4	11.6
1994	2150950	41750	480	22.3	11.5
1995	2181239	42170	441	20.2	10.5
1996	2229222	42520	404	18.1	9.5
1997	2242318	43530	438	19.5	10.1
1998	2328990	44800	400	17.2	8.9
1999	2403327	46010	431	17.9	9.4
2000	2465822	46710	396	16.1	8.5
2001	2499154	47650	433	17.3	9.1
2002	2539953	48750	415	16.3	8.5
2003	2626999	49795	379	14.4	7.6
2004	2727160	50890	375	13.8	7.4
2005	2818965	51675	379	13.4	7.3
2006	2906415	52150	336	11.6	6.4
2007	2969126	53250	379	12.8	7.1
2008	3103522	53190	343	11.1	6.4

Pelonlietsontaa

Media lietsoo nykyään pelkoja moniin asioihin, ja taustalla tuntuu olevan asenteiden ja mielipiteiden muokkaus, että erilaisille kielloille ja rajoituksille saataisiin yleinen hyväksyntä. Nykyajan demoneita ovat esimerkiksi pedofiilit, joita median antaman kuvan mukaan pomppii esiin joka ainoasta puskasta koko ajan ja jatkuvasti. Siellä suuressa pahassa internetissähän on myös lähinnä pelkkää lapsipornoa ja teinityttöjä vaanivia pedofiilisetiä. Totuushan lienee kuitenkin se, että "namusetiä" on ollut aina, mutta niistä vain uutisoidaan nykyään näyttävämmin. Enkä ole vieläkään törmännyt lapsipornoon, vaikka olen surffannut www:ssä sen alusta asti tuntikausia joka päivä.

Yksi asia jolla pelotellaan, on ilmastonmuutos. Jostain syystä suurimmaksi demoniksi on nostettu liikenne, vaikka todellisuudessa suurin saastuttaja on teollisuus, ja sekin jossain aivan muualla kuin Suomessa. Kaivoin taulukkoon liikenteen päästölukuja Suomesta. 20 vuoden aikana vuodesta 1987 vuoteen 2007 liikenne on lisääntynyt 34250 miljoonasta autokilometristä 53250 miljoonaan autokilometriin vuodessa, eli kasvua on noin 55% (lähde: Tiehallinto). Tieliikenteen päästöille on tapahtunut samanaikaisesti taulukon osoittama kehitys:

tonnia vuodessa

päästötyyppi	1987	2007	muutos
hiilimonoksidi (CO)	485717	208135	-57%
hiilivety (HC)	67 822	24189	-64%
typpioksidit (NOx)	132547	50456	-62%
hiukkaset (PM)	8330	2620	-68%
metaani (CH4)	4198	1443	-66%
rikkidioksidi (SO2)	7051	72	-99%
hiilidioksidi (CO2)	9700000	12300000	+27%

lähde: VTT

Mikäli päästökehitys suhteutettaisiin ajosuoritteeseen, olisivat pahojen saasteiden vähenemismäärät vieläkin huikeammat ja hiilidioksidimääränkin kasvu paljon pienempi.

Kuolemalla voi aina pelotella. Eikö tunnukin lehti- ja televisiouutisten perusteella siltä, että liikenteessä on turvattomampaa kuin ennen ja itsemurhia, hukkumisia, murhia, tappoja yms. tapahtuu aina vain enemmän? Se on harhaa. Muutamia todellisia kuolinsyylukuja on alla olevassa taulukossa. Suomen väkiluku oli 4938602 henkilöä vuonna 1987 ja 5300484 vuonna 2007, joten kasvua on noin 7.3%. Mikäli taulukon lukemat olisivat suhteutettu vielä väestömäärään, olisivat luvut tässäkin vielä valoisammat.

syy	1987	2007	muutos
maaliikennetapaturmat	580	358	-38.3%
vesikuljetustapaturmat	100	54	-46.0%
itsemurhat	1366	995	-27.2%
murha, tappo tms.	134	116	-13.4%

lähde: Tilastokeskus

Liikenneturvallisuus heikkenee koko ajan, lietsoo media, eikö vain? Kirjoitin tästä aikaisemminkin kriittisesti, kun Iltalehdessä oikein poliisikin väitti niin. Todellisuudessa rattijuoppojen määrä on vähentynyt ja henkilövahinko-onnettomuudet teillä ovat vähentyneet huimasti kuluneina vuosikymmeninä.

Sitten ovat tietysti olemassa ne asiat, joista kannattaisi olla oikeasti huolissaan, mutta joista media ei rummuta, vaikka syytä olisi.

Ne helsinkiläiset ei osaa ajaa - Osa 2

HS uutisoi, että Seinäjoella kolaroidaan suhteessa eniten sekä tietokulmassa vielä, että turvallisinta on Uudellamaalla. Keskustelupalstallehan hyökkäsi tietenkin taas maakuntien tietäjiä, jotka eivät kyenneet sulattamaan etenkään jälkimmäistä, sillä onhan yleinen käsitys, että uudellamaalla kolaroidaan valtavasti enemmän kuin muualla, ja "hesalaiset" (lue: kaikki uusmaalaiset) eivät osaa ajaa.

Olen kirjoittanutkin jo aikaisemmin aiheesta, ja joku kommentoikin, että edellisessä artikkelissani oli verrattu kolarimääriä vain automääriin. Samoin oli syytetty keskustelupalstalla HS:n uutista. Yksi blogiini kommentoinut anonyymi uhosikin, että "Nimenomaan pitäisi ne kolarien määrät suhteuttaa ajettuihin kilometreihin. Olisi tilastot hieman erinäköiset :)". Tein työtä käskettyä ja kaivoin luvut Tiehallinnon raporteista ja suhteutin kolarit ajomääriin. Tilasto on todellakin hieman erinäköinen, sillä Uusimaa erottuu vielä selkeämmin kuin pelkkiin automääriin suhteutettuna. Ero on suurin kun vertaillaan onnettomuuksien määrää ajoneuvomääriin per tieosuus.

Missään tilastoissa ei muuten ole tilastoitu sitä, kuinka moni Uudellamaalla kolaroivista on tullut maaseudulta kolaroimaan. Se olisi mielenkiintoista tietää, sillä autojen kotipaikan mukaan tehty tilasto voisi olla vielä enemmän erinäköinen.

Taulukon solut ovat vasemmalta oikealle seuraavat:

• tiepiiri
  
• keskimääräinen vuorokausiliikenne maanteillä (autoa),
  
• liikennesuorite miljoonaa autokilometriä
  
• henkilövahinko-onnettomuudet
  
• henkilövahinko-onnettomuuksia per 100 milj autokm
  
• henkilövahinko-onnettomuuksia per keskimääräinen vrk-liikenne

Uusimaa	4415	7493	692	9,2	0,16
Turku	1487	4340	590	13,6	0,40
Kaakkois-Suomi	1086	3565	371	10,4	0,34
Häme	1800	6240	594	9,5	0,33
Savo-Karjala	743	3011	292	9,7	0,39
Keski-Suomi	1173	2276	253	11,1	0,22
Vaasa	1013	3236	435	13,4	0,43
Oulu	802	3726	403	10,8	0,50
Lappi	533	1774	150	8,5	0,28

Vaikka tätä asiaa vääntelisi kuinka päin, niin Uudellamaalla ajetaan suhteessa varsin vähän kolareita. Ainoastaan absoluuttinen onnettomuusmäärä on suurin, mutta onko se ihme, kun puhutaan alueesta jossa on neljäsosa Suomen autoista ja väestöstä ja liikenteestä vieläkin suurempi osa.

Sori taas maakuntien tietäjät.

Linja-autossa on tunnelmaa

Etelä-Suomessa satoi lunta muutaman kymmenen senttiä kerralla. Jonkin asteisia liikennehäiriöitä oli havaittavissa, kuten arvata saattaa. Omakin työmatkani venyi jonkin verran, joskaan ei kovin merkittävästi. Hidastumista ei ollut sen enempää kuin useina paremman kelin maanantainakaan. Aiheutin siis normaaliin päivittäiseen tapaan ja yhtään omantunnon tuskia tuntematta laskennalliset 12,7 kilogramman CO₂-päästöt, kun ajoin henkilöautollani töihin ja takaisin. Pääsin matkat ongelmitta, toisin kuin esimerkiksi Järvenpäässä asuva työkaverini, joka VR:n tuntien ei edes yrittänyt lähteä kotoaan mihinkään, vaan teki etätyöpäivän. Ainoa häiriö, joka liikenteessä minua varsinaisesti häiritsi olivat ylireagoijat, jotka ajoivat vielä hitaammin kuin keli olisi oikeasti edellyttänyt. Toivoisinkin, että ylireagoijat menisivät huomenna joukkoliikenteellä.

Busseilla sen sijaan oli uutisten mukaan sitäkin heikompi päivä. "Lainasin" Vartin kuvagalleriasta muutamia tämänpäiväisiä bussikuvia tähän. Voi olla, että muistini heittää, mutta mielestäni ennen bussilla matkustaminen oli erittäin turvallisen tuntuista ja busseja meni ojaan äärimmäisen harvoin. En tiedä kuvien tapausten yksityiskohtia enkä nimenomaisten kuljettajien taustoja, joten voin olla arvioineni täysin väärässä. Kuitenkin havaintojeni mukaan pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen bussinkuljettajien profiili on viime vuosina muuttunut siten, että väistämättä mieleen tulee se, että suistumiset johtuvat siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kuljettajien kotiseuduilla ole koskaan lunta nähty.

Autonvihaajan painajainen

Moottori-lehti julkaisi taannoin artikkelin, jossa oli laskeskeltu eri liikennevälineiden päästöjä. Joillekin saattoi toki tulla yllätyksenä, että raitiovaunukin oikeasti tuottaa päästöjä, sillä se sähkö ei tule ajolankaan taikuudella, vaan voimalasta. Myönnän, että lukuja oli säädetty ottamalla esimerkkiin mahdollisimman pienipäästöinen auto, joita kaikki autot eivät suinkaan ole, mutta kuitenkin se murtaa tehokkaasti myytin joukkoliikenteen pienemmistä päästöistä henkilöautoihin nähden. Jutussa ei edes pohdita kuinka paljon diesel-bussit oksentavat typen oksideja ja pienhiukkasia. Se olisi jo eri tarina. Myönnän senkin, että raitiovaunu on erittäin näppärä kulkuväline Helsingissä lyhyillä väleillä, mutta kun esimerkiksi minulla on lähimmälle raitiovaunupysäkille liki 30 kilometriä, en oikein voi sellaista hyödyntää.

Bensan hinta on alimmillaan kahteen vuoteen. Dieseliä saa parhaillaan jo alle eurolla. Tämä tietenkin saa autonvihaajat kuvittelemaan, että ajot lisääntyvät. Ainakaan omalla kohdallani hinnalla ei ole yhtään minkäänlaista vaikutusta, koska en aja turhaan. En vähentänyt ajojani silloin kun bensa maksoi 1,60 euroa, enkä lisää nyt kun se maksaa alle 1,20 euroa. Kovin paljoa bensiini ei tuosta enää voi halventua, sillä hinnan verorakenteen vuoksi se maksaa yli 90 senttiä litralta, vaikka raaka-aine olisi ilmaista. Iltalehdessä on kysely, jossa kysytään että lisääkö halventunut bensiini autoiluasi. Tätä kirjoitettaessa 88% vastaajista on vastannut, ettei lisää. Ääniä on reilut 9000 kpl.

Iltalehti kirjoittaa myös katumaastureista ja on kaivanut esiin faktatietoa, jolla osoitetaan että katumaasturi on mainettaan parempi. Vaikka Helsingin vihreiden mielestä espoolaiset katumaasturit ovatkin saaneet aikaan ilmastonmuutoksen, todetaan jutussa että moni tavallinen henkilöauto päästelee enemmän kuin useat katumaasturit. Omakin henkilöautoni on päästöiltään suurempi kuin pienipäästöisimmät katumaasturit. Arvelen, että vihreät todellakin menettävät yöunensa tai sitten näkevät painajaisia jutun tiimoilta. Uutisen keskustelussa ainakin on kateellisten surkuhupaisaa ininää vaikka kuinka.

Sörnäisten satama muuttaa Vuosaareen 24.11. Se poistaa merkittävästi "ruuhkia". Tämä on omiaan pudottamaan pohjaa ruuhkamaksuilta, joka sekin varmasti vaikuttaa helsinkiläisten autonvihaajien unenlaatuun. Autoliikenne kantakaupunkiinhan ei ole lisääntynyt vuosikymmeniin, ja nyt se vähenee entisestään, kun osa rekoista poistuu.

Huomenna sataa lunta tai räntää koko maassa. Pelti kolisee varmasti taas Etelä-Suomessa kuten muuallakin. Pääsevätpähän taas maaseudun tietäjätkin luennoimaan nettipalstoille, miten helsinkiläiset eivät osaa ajaa. Niinpä niin.

Maksanvaihtoviikot

Moottoripyöräuutisia:

• 18.4. Moottoripyöräilijä kuoli kolarissa Porissa
• 23.4. Moottoripyöräilijä kuoli törmäyksessä Helsingissä
• 29.4. Moottoripyöräilijä kuoli Tuusulanväylällä

Ilmat ovat lämmenneet ja moottoripyörät kaivettu esille talviteloilta. Joka kevät siitä seuraa se, että vaihtoelimiä on taas tarjolla. Ja taas ovat Hesarin keskustelupalstan vasemmistolaiset valopäät jopa ehdottamassa moottoripyörille täyskieltoa. Kummallista sinänsä, sillä Neuvostoliitossa moottoripyörä oli hyvinkin suosittu kulkuväline, ja on nykyään Venäjällä edelleen.

Syytähän ei tähän tarvitse sen enempää selitellä. Kevät on tullut, ja talven jäljiltä ruostuneella ajotaidolla lähdetään prätkäilemään. Sitten tarvitaan vielä yksi sellainen kuuhelo henkilöauton rattiin, joka ei havainnoi liikenteessä muita autojakaan, saati huonommin havaittavissa olevaa moottoripyörää, ja muhennos on valmis.

Kameratolpat, navigaattorit ja lapsiporno

Eilinen Ilta-Sanomat raportoi kameratolpista ja niiden lisääntymisestä. Valitettavasti kyseistä juttua ei ole kuin Ilta-Sanomien 2.2.2008 paperiversiossa ja sen maksullisessa näköislehdessä. Jutun mukaan kameravalvottuja teitä on jo 2800 kilometriä ja vuonna 2007 kameroita lisättiin enemmän kuin koskaan, peräti 500 tiekilometrille.

Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan Suomen tieliikenteessä kuoli 377 henkilöä vuonna 2007. Se on 41 henkeä enemmän kuin vuonna 2006, jolloin oli ennätyksellisen vähän liikennekuolemia: 336 henkeä. Helsingin Sanomat uutisoikin, että tieliikenteessä kuoli lähes 50 henkeä enemmän kuin 2006. Jännää, että 41 onkin tässä tapauksessa "lähes 50". Jutussa kerrotaan myös, että 2006 oli vähiten liikennekuolemia sitten vuoden 1945. Ei tarvitse olla kovinkaan fiksu, että ymmärtää mikä ero on vuoden 1945 ja 2006 automäärällä ja liikennesuoritteella. Epäilemättä suhteutettuna automäärään, ajosuoritteeseen tai väkilukuun olisivat 1945 lukemat huimasti synkemmät kuin nykypäivänä.

2007 siis liikenteessä kuoli alustavien tietojen mukaan 377 henkeä. Aiemmasta tilastojen kaivelustani on havaittavissa, ettei vuosi 2007 ollut mitenkään huono verrattuna muihin. 2006 oli vuosi, jolloin oli harvinaisen vähän liikennekuolemia. Vuoden 1970 jälkeen on vuotta 2007 vähemmän ollut liikennekuolemia ainoastaan 2004 (375) ja 2006 (336). Joka ainoana muuna vuotena vuodesta 1970 lähtien, on kuollut enemmän kuin vuonna 2007. Kuinka tämä on selitettävissä? Eikö kameratolppien pitänyt automaattisesti vähentää liikennekuolemia dramaattisesti? Miten on selitettävissä, että vuotena, jolloin kameratolppia lisättiin enemmän kuin koskaan, liikennekuolemien määrä nousi?

HS kirjoitti myös, että nokkakolarit lisääntyivät kolmanneksella ja niitä oli 2007 peräti 171. Missään ei ole tilastoitu sitä, kuinka moni nokkakolareista oli itsemurha. Suomessa tekee itsemurhan tilastoidusti yli 800 henkilöä joka vuosi. Rekan keulaan suoralla tiellä hyvissä keliolosuhteissa ajanut voi hyvinkin olla myös itsemurhaaja, joskin asia on hyvin vaikeasti toteennäytettävissä. Mikäli oletetaan, että puolet nokkakolareista (n. 85) olisi ollut itsemurhia ja mikäli he olisivat valinneet toisen toteutustavan ratkaisulleen, olisi varsinaisten tieliikennekuolemien määrä vielä alempi kuin ennätysvuonna 2006.

Kameratolppien pystyttäjätkin tietävät, että autonavigaattoreihin saa helposti netistä kameroiden koordinaattitiedot, joten navigaattori osaa varoittaa kameroista. Lokakuussa uutisoitiin, että liikenneministeriö haluaisi kieltää navigaattorit. Asiaa perusteltiin ensin liikenneturvallisuudella, joka voi häiriintyä laitteen naputtelusta ajossa. Todellisuudessahan tässä oli taustalla kuitenkin nopeuskameroiden välttämisen estäminen. Ministeriö tosin joutui älämölön noustua perumaan sanojaan siten, etteivät he muka olisi kieltoa koskaan ajatelleetkaan. Tyhmimmät saattoivat jopa uskoakin tähän.

Että navigaattorit saataisiin oikein paheksuttavaksi asiaksi, kaivoi Ilta-Sanomat vielä tammikuussa jostain lähes surkuhupaisan jutun, miten Britanniassa pedofiilit piilottavat lapsipornoa autonavigaattoreihin. Tokihan sinne voi tallentaa mitä tahansa tiedostoja, joten miksei myös lapsipornoa. Kas kummaa, kun ei ole uutisoitu sellaisiakin järkyttäviä uutisia, että lapsipornoa voi tallentaa myös kiintolevyille, CD:lle, DVD:lle, USB-muistitikkuihin, muistikortteihin, MP3-soittimiin ja jopa paperille! Koskahan joku naispoliitikko alkaa ehdottaa kieltoa kaikille laitteille, joihin voi tallentaa dataa, koska niihin voi tallentaa lapsipornoa? Aikaisemmin natsismi sekä Hitler olivat äärimmäisen pahuuden tiivistymä, mutta lapsiporno ja pedofilia alkavat etenkin mediassa syrjäyttää niitä. Kohta Godwinin lakiin on varmaan lisättävä pedofiilikorollaari, kunhan sen kortin heittäminen alkaa kunnolla yleistyä nettikeskusteluissa.

Tietullit ja heti

Olen monta kertaa huvittunut lukiessani Helsingin Sanomien uutiskommentteja sen keskustelupalstoilta. Jos uutinen liippaa läheltäkin Helsingin tai pääkaupungin liikenneasioita, on heti välittömästi joku huutamassa tietulleja apuun aivan kun ne olisivat joku ihmelääke joka ratkaisee kaikki ongelmat. Eräs Ruoholahdessa työskentelevä kaveri sanoikin, että jos tietullien keruupiste olisi Länsiväylän länsipäässä ja hänen pitäisi maksaa tietulli tavallaan 50 metrin matkasta, vähenisivät hiilidioksipäästöt siksi kun se vituttaisi niin paljon, että uloshengitys voisi unohtua. Ajamista se ei silti poistaisi.

Ihmisen uloshengityksessä vapautuu noin yksi kilogramma hiilidioksidia vuorokaudessa. Ihmiskunnan uloshengityksen hiilidioksidipäästöt ovat siten yli 2,4 miljardia tonnia vuodessa. Meinasin ehdottaa, että kaikki hiilidioksidipäästöistä huolissaan olevat vihreät lopettaisivat uloshengityksen, mutta sitten älysin sen tosiasian, että mätänevästä viherpipertäjästä tulee paljon metaania, joka on paljon pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Takaisin liikenneteemaan. Yksi konkreettinen keino vähentää liikennettä Helsingin keskustassa olisi tehdä kehätiet sellaisiksi, että ne olisivat oikeasti nopeampi vaihtoehto. Tällä saataisiin läpiajoliikenne pois. Liikenne kun sattuu olemaan kuin sähkö tai vesi, että se menee sieltä läpi missä on pienin vastus. Myöskin keskustatunneli olisi loistava apu asiaan, mutta sekään ei kelpaa vihreille kuten ei mikään muukaan paitsi rajaton afrikkalaisten ja muslimien rahtaaminen maahan rikastuttamaan kulttuuria ja poistamaan työvoimapulaa.

Tänään uutisoitiin Oulussa tapahtuneesta 9 auton ketjukolarista. Nuohan ovat toki olleet helsinkiläisiä, koska helsinkiläisethän eivät osaa ajaa ja ovat luonnollisesti ainoita, jotka kolaroivat, ainakin jos kaiken maailman nettifoorumeihin on uskomista. Toisaalta pelastustoimen sivut kertoman mukaan tänään tätä kirjoitettaessa tieliikenneonnettomuuksia on ollut seuraavilla paikkakunnilla: Laukaa, Raahe, Orivesi, Kerava, Orimattila, Iisalmi, Jyväskylä, Nurmo, Oulu, Vihti, Alahärmä, Hämeenkyrö, Siilinjärvi, Hyvinkää, Hausjärvi, Orivesi, Yläne, Kuopio, Virrat, Renko ja Tampere. Ilmeisesti tuosta listasta sitten näkee, missä helsinkiläiset liikkuvat.

Helsinkiläiset autoilun vastustajat menevät näköjään jo äärimmäisyyksiin, sillä joku ilmeisesti vihreitä arvoja kannattava kansalainen oli ollut aktiivinen ja tuhonnut autoja Kruununhaassa. Ihmettelin taannoin sitä, että koska autoilunvastustajapropagandan mukaan Helsingissä on niin käsittämättömän loistava, upea ja toimivuudellaan suorastaan häikäisevä joukkoliikenne, ettei autoa tarvitse kerrassaan mihinkään, niin miksi ihmeessä AKE:n tilaston mukaan Helsingissä oli syyskuun lopussa rekisterissä 241 805 autoa? Ilmeisesti Helsingistä haluttaisiin tehdä Pjongjang. Siellä ei autoja juurikaan liiku ja elämä on muutenkin mukavaa; juuri sellaista millaiseksi viherstalinistit haluavat Helsingin tehdä. Onneksi edes kaupunginjohtajalla on pienoinen vihje (engl. clue), koska hän ymmärtää haluta lisää autoja keskustaan.

Erään melko tuoreen uutisen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteelle tulee 1,5 miljoonan lisälasku dieselpolttoaineen veronkorotuksesta. Kuten on jo havaittu, oli autoverouudistus pelkkää näpertelyä jolla ei ole oikeasti mitään vaikutusta paitsi ehkä juuri tällaisissa asioissa väärään suuntaan. Toivottavasti tuo kulujen nousu siirretään edes suoraan lippujen hintoihin, eikä sitä nyhdetä niiltä jotka eivät joukkoliikennettä edes käytä. Käsittääkseni verouudistuksen tavoite oli siirtää verotuksen painoa kulutukseen. Joukkoliikennelippuja subventoidaan jo nyt ainakin puolet, ja se tehdään tietenkin maan tapaan yksityisautoilijoiden taskusta.

Liikennepropagandan valheet murtuvat

Kirjoitin syyskuussa liikennepropagandasta, kuinka meille jatkuvasti syötetään mediassa, että liikennekuri höltyy ja ylinopeudet, rattijuopumukset sekä onnettomuudet lisääntyvät. Tänään Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin sisäasiainministeriön poliisiosaston, liikkuva poliisin, Helsingin Yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen sekä Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan Rattijuoppojen määrässä ei olekaan juuri muutosta. Kaivoin aiemmin kirjoittamassani artikkelissa siteeraamani Iltalehden jutun esiin ja luin sieltä seuraavaa:

Rattijuopumusten määrä räjähtää käsiin, jos ei nopeasti tehdä radikaaleja toimia, sanoo komisario Jyrki Haapala.

Suomen liikenneturvallisuus voi tällä hetkellä huonommin kuin koskaan. Rattijuopumukset ja törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyvät hurjaa tahtia.

Osoitinkin jo tuolloin syyskuussa onnettomuusluvuilla, ettei liikenneturvallisuus suinkaan ole huonontunut, vaan se on parantunut valtavasti vuosien saatossa. Nyt aidosti yllätyin siitä, ettei todellisuudessa myöskään rattijuoppojen määrä ole lisääntynyt. Ilmeisesti lisääntynyt on vain asiasta uutisointi.

Poliitikkojen olisi ilmeisen nopeasti ryhdyttävä toimiin promillerajan laskemiseksi, että rattijuoppojen määrä saataisiin nousuun. Jos promilleraja olisi esimerkiksi tasan 0, saataisiin jokaisesta alle puolen promillen maistissa ajavasta kiinni jääneestä tilastoihin yksi rattijuoppo lisää. Onhan se aika häpeällistä, että poliisin lehdelle antamat lausunnot osoittautuvat noin vääriksi ja propaganda paljastuu valheeksi.

Korostan kuitenkin, etten itse hyväksy pienessäkään maistissa ajamista, mutta en myöskään siedä valheellista propagandaa. Seuraavaksi jään odottamaan tutkimusta, joka osoittaa ettei lievä ylinopeus aiheutakaan massoittain onnettomuuksia, kuten propaganda väittää.

Kimmo Sasin kolari

Kansanedustaja Kimmo Sasi on tänään käräjillä maaliskuisesta kolaristaan, jossa kuoli 70-vuotias mies. Sasia syytetään kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kierrän säälimättä puukkoa haavassa, sillä internet on siitä pirullinen, että sieltä on suorastaan luvattoman helppoa kaivaa esiin sanottuja sanoja vuosienkin takaa.

Vuonna 2002 sanomalehti Kalevan haastattelussa Sasi kertoi seuraavin sanoin halustaan koventaa liikennetuomioita:

Tuomiot törkeissä liikennerikkomuksissa eivät ole kohdallaan. Minusta niitä pitäisi korottaa.

Asteikot riittävät tällä hetkellä aika hyvin paitsi niissä törkeissä liikennerikkomuksissa, joissa seuraamuksena on kuolemantuottamuksia. Minun mielestäni kahden vuoden maksimirangaistusta niissä voisi aivan hyvin nostaa.

Nyt vakuutus korvaa seuraamukset hyvin pitkälle, mutta vahingon aiheuttajan oman taloudellisen vastuun lisääminen voisi myös olla yksi keino liikenneturvallisuuden parantamiseen.

Toivotaan, että Sasi saa nyt sellaisen tuomion, jota hän viisi vuotta sitten tämänkaltaisille rikoksille halusi. Hän voisi myös osoittaa olevansa sanojensa mittainen mies ja maksaa omasta pussistaan aiheuttamansa menetykset.

Kovin suurta toivoa tälle ei tosin ole luvassa. Ilta-Sanomat kirjoittaa artikkelissaan:

Syyttäjä vaatii Sasille lyhyttä ehdollista vankeustuomiota tai riittävän ankaraa sakkotuomiota. Luultavasti Sasi selviää sakoilla, sillä se on yleisin rangaistus tämän tyyppisissä jutuissa.

Tässäpä jälleen yksi tapaus, jonka perusteella tullaan todennäköisesti lisäämään nopeusvalvontakameroita, vaikka tiettävästi kukaan ei tässäkään kolarissa ajanut ylinopeutta, saati että ylinopeus olisi ollut kolarin syy.

Suomalaisten ajotavat

Suomessa ajetaan globaalisti tarkasteltuna varsin rauhallisesti. Esimerkiksi Venäjän tai Etelä-Euroopan liikenne on huomattavasti aggressiivisempaa. Kuitenkin suomalaisen liikennepropagandan mukaan liikennekuri on aivan olematon, meno täysin holtitonta ja kuolonkolarit valtavassa kasvussa, vaikka todellisuudessa kuolonkolarit ovat vähentyneet jatkuvalla trendillä. Asia on fakta, jonka voi julkisista onnettomuusluvuistakin todeta. Silti suomalaisten ajotavoissa olisi paljon parantamisen varaa. Sujuvuus ja muiden huomioonottaminen ovat suomalaisilla aivan retuperällä. Koska suomalainen kulttuuri perustuu pitkälti kateuteen, ei siedetä esimerkiksi "ökyautoja", varsinkaan jos ne sattuvat ohittamaan oman osamaksukopin. Samasta kateussyystä Helsingin Sanomatkin uutisoi taannoin, että törkeä ylinopeus oli ajettu nimenomaan BMW-merkkisellä autolla, eikä esimerkiksi Opelilla, Nissanilla tai Toyotalla. Toki käänteistäkin käytöstä esiintyy. Ladasta on päästävä ohi, vaikka se ajaisi 250km/h vain koska itsellä sattuu olemaan hienompi auto.



Liikennevalot

En ole koskaan ajanut Helsingissä niin "vanhoilla vihreillä", ettei perässä olisi tullut auto tai pari ja niiden lisäksi yksi taksi. Jos suomalainen kuitenkin pysähtyy punaisiin valoihin, ei vihreiden syttymisen jälkeen yllättäen olekaan kiirettä yhtään minnekään. Vaihdekeppiä aletaan etsiä siinä vaiheessa kun vihreä on palanut ties kuinka pitkään. Taempana jonossa olijat lähtevät yksi kerrallaan liikkelle siten, että edessäolija on liikkunut jo hyvän matkaa, kun seuraava löytää vaihdekepin ja pääsee liikkeelle. Tämä lisää ruuhkia olennaisesti, sillä näin toimiessa risteyksen yli ehtii vihreillä huomattavasti vähemmän autoja verrattuna siihen, jos vihreiden sytyttyä lähdettäisiin heti liikkeelle. Moni selittää hidasta lähtöään itsekkäästi sillä, että eihän se muutama sekunti mitään hidasta, mutta takanatuleviin se vaikuttaa kertautuvasti hyvinkin paljon, kun liikenteen määrä on riittävän suuri ja samalla tavalla itsekkäästi ajattelevia hitaita lähtijöitä on monia. Jos 100 auton kuljettaja ajattelee samoin ja lähtee valoista kukin 6 sekuntia hitaammin, tekee se takimmaiselle jo 10 minuutin eron.

Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että vihreillä valoilla olisi pakko ajaa. Risteykseen tungetaan ruuhkassa, vaikka selvästi nähdään ettei sen yli mahdu. Näihin risteyksentukkijoihin ovat pientä parannusta tuoneet viistoviivoitukset eräissä pahimmissa risteyksissä Helsingissä. Minulle on soitettu torvea, kun en ole ajanut vihreillä tukkimaan risteystä. Tuossa tilanteessa olen vetänyt käsijarrun päälle ja käynyt takanaolijan ikkunalla kysymässä mikä on ongelma. Ongelmaa ei ole siinä vaiheessa yllättäen enää ollutkaan. Tämä on toimiva konsti; suosittelen.

Kiihdytys

Yleinen suomalainen kiihdytystapa on hyvin hitaasti lirutellen tavoitenopeuteen. Mielenkiintoista on se, että tämä tapa ei useimmiten korreloi mitenkään auton kanssa. Nissan Micra 1.0-litraisella moottorilla saattaa lähteä risteyksestä hyvinkin ripeästi, mutta sitten joku 3-litrainen V6-moottorinen auto voi hyvinkin jumittaa aivan järjettömästi.

"Liruttelukiihdytys" on huono tapa monestakin syystä. Olisi suositeltavaa kiihdyttää ripeästi tavoitenopeuteen ja jatkaa sitten tasaisella nopeudella. Taloudellisuusajomestari Matti Sinerväkin suosittelee ripeää kiihdytystä, sillä se kuluttaa vähemmän polttoainetta. Ripeä kiihdytys helpottaa myös takanatulijoita. Etenkin moottoritielle tai muulle suurelle tielle johtavalla kiihdytyskaistalla kiihdyttäminen on useille suomalaisille suorastaan ylisuoritus. En koskaan lakkaa ihmettelemästä miten ihmisille on niin vaikea ymmärtää niin yksinkertainen asia, että liikennevirtaan pääsee parhaiten mukaan siten, että ajaa samalla nopeudellla kuin liikennevirta. Jos ajaa hitaammin, on vaikeutuu mukaan pääseminen huomattavasti.

"Köröttely" hidastaa takanatulijoita kertautuvasti, joten pitkässä jonossa vilkkaan liikenteen aikana takimmaiset voivat joutua jopa pysähtelemään. Hidas väliintulo aiheuttaa jo pääväylällä kulkeville hidastamisen tarvetta, joka taas kertautuu heistä taaksepäin. Tämän voi todeta esimerkiksi Turunväylällä jokaisena arkiaamuna Tuomarilan liittymän tienoilla, jossa on lisäksi tienpitäjän selkeä virhe. Rampin alkupäässä on 80km/h rajoitusmerkki kun taas moottoritiellä on 100km/h rajoitus voimassa. On selvää, että 80km/h rampilta tulevat hidastavat 100km/h ajavaa liikennevirtaa, jota ei tapahtuisi jos rampilta tultaisiin 100km/h. Kyseisen tieosuuden vetokyky on tosin muutenkin äärirajoillaan, joten asia voitaisiin korjata kunnolla vain tekemällä kolmas kaista kehä II:n liittymään saakka.

Suuntavilkut

Olen selittänyt lapsilleni vitsinä, että vilkuttomat ovat köyhiä, jotka ovat ostaneet autonsa osamaksulla ja se erä, jossa vilkut tulevat, on vielä maksamatta. Toinen selitys voisi olla itsekkyys ja asenne mallia "vittuuks se muille kuuluu mihin mä oon menossa". En kerta kaikkiaan kykene oikeasti keksimään ainoatakaan syytä miksi vilkkua ei käyttäisi. Vilkkujen tarkoitushan on kertoa muille aikeistaan, ja ainakaan tietääkseni muut eivät osaa telepaattisesti lukea jokaisen aikeita.

Turvavyö

Viime viikolla poliisin toteuttamassa tehovalvonnassa yli 2000 sai sakot ilman turvavyötä ajamisesta. En voi käsittää, koska itselleni turvavyö on ajattelematta toimiva automaatio. Olen joskus laittanut vaistomaisesti vyön päälle, kun olen siirtänyt autoa omalla pihallani 10 metrin matkan. Ilmeisesti nuo ilman turvavyötä ajavat ovat niitä "hieman keskivertoa parempia" kuljettajia, jotka uskovat olevansa kuolemattomia. Toisaalta ilman vyötä ajaessaan he vaarantavat vain itsensä, ellei turvavyötön istu takapenkillä edessä istujan edessä. Itse en ainakaan suostu ajamaan metriäkään, jos minun takanani istuu joku, jolla ei ole turvavyö kiinni. En halua norsua niskaani.

Moottoritieajo

Moottoritieajo on suomalaisille aivan liian vaikeaa. Jo äsken mainitsinkin moottoritielle tulemisesta, joka on ylisuoritus. Vasemmalla kaistalla roikutaan itsekkäästi alinopeudella kilometrikaupalla, koska eihän kukaan muukaan voi haluta ajaa yli 90km/h jos MINÄ en halua, osaa tai uskalla. Oma lukunsa ovat sitten ne, jotka ajavat reilua alinopeutta vaikka kuinka pitkään, mutta kun havaitsevat jonkun olevan menossa ohi, löytyy kaasupoljin kuin taikaiskusta. Tämä ilmiö on 3-kaistaisilla 2-suuntaisilla "ohituskaistateillä" vielä yleisempi ja räikeämpi. Hyvin yleistä on myös se, että täysin peiliin katsomatta ja tietenkin vilkuitta vaihdetaan ennalta arvaamatta suoraan takaa nopeammin tulevan eteen. Sitten ohitetaan rekkaa 85km/h nopeudella kilometrikaupalla.

Kotipoliisit

Kotipoliisit ovat viheliäisin ja vaarallisin ryhmä, joita vihaavat oikeat poliisitkin. Heillä on pakonomainen tarve "opettaa" muita liikenteessäolijoita, etenkin kalliimmalla autolla kovempaa ajavia esimerkiksi vaihtamalla kaistaa eteen niin, ettei kukaan vain voisi ajaa ylinopeutta. Nämä ovat myös äärimmäisen tarkkoja oikeuksistaan, mutta velvollisuuksiensa osalta ovat koska tahansa valmiita joustamaan. Tieliikennelain mukaan poliisin lisäksi liikennevalvontaa voivat suorittaa liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä valvomaan määräämä virkamies, tielaitoksen ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormitusta valvomaan määräämä virkamies, sekä tulli- ja rajavartiomies. Kotipoliisit voisivat jättää liikennevalvonnan niille, joille se kuuluu.

Liian hitaasti ajavat

Väliotsikoin tämän tahallani provosoivasti, sillä yleisin poikkeava käyttäytymistapa liikenteessä on muun liikenteen nopeuteen verraten liian hidas ajo. On yleinen harhakäsitys, että nopeus tappaa. Nopeus ei tapa, vaan nopeusero tappaa. Esimerkiksi törmäys 100km/h nopeudella paikallaan olevaan kohteeseen tappaa helpostikin tuon 100km/h nopeuseron takia, mutta nopeus sinänsä ei tapa. Eiväthän astronautitkaan kuole, vaikka raketti liikkuu maan vetovoimasta päästäkseen yli 40000 kilometrin tuntinopeudella.

Liikenteessä liikkuvilla on oikeus olettaa, että kaikki liikkuvat sääntöjen mukaan ja nopeudet ainakin taajamien ulkopuolella ovat jotakuinkin nopeusrajoituksen tuntumassa. Jokainen kuljettaja on myös tottunut havainnoimaan, että raskas kalusto liikkuu yleensä enintään 80km/h nopeudella, vaikka nopeusrajoitus olisikin suurempi, joten niihin osataan varautua jo esimerkiksi kuorma-auton näkyessä jossain kaukana. Mutta jos henkilöauto liikkkuu selvästi alle rajoitusnopeuden, se on poikkeavaa käyttäytymistä, jonka ennalta-arvattavuus ei ole lainkaan niin yksinkertainen asia kuin voisi luulla. Esimerkiksi 100km/h alueella alle 70km/h liikkuva auto saavutetaan yllättävän nopeasti. Mikäli kuljettajalla on muita häiriöltekijöitä, on peräänajon riski ainakin olemassa, joskaan se ei ole kovin suuri. Suurempi ongelma on se, että alinopeutta ajavat aiheuttavat ohituksia, sillä kaikki eivät halua jäädä ajamaan hitaamman tahtiin. Mikäli ohituspaikkoja ei tule, taakse juuttuneen ärtyneisyys kasvaa, joka lisää riskinottoa ohitukseen. Mikäli kaikki etenisivät jotakuinkin samalla nopeudella, ei tätä ongelmaa tulisi. Jäljelle jäävät toki esimerkiksi kuorma-autot ja muut hitaammat ajoneuvot. Ei silti ole mitään järkevää syytä olla ajamatta rajoitusnopeuden tuntumassa mikäli olosuhteet sen sallivat. Suomessakin poliisi voi sakottaa ja on sakottanut häiritsevän hitaasta ajosta.


Lopuksi kannattaa ehdottomasti katsoa ja testailla ruuhkasimulaattoria ja ymmärtää miten liikenne toimii, kun siellä on oikeasti muitakin autoja kuin ne, jotka ovat välittömässä näköpiirissä. Tämän hahmottaminenhan tuntuu olevan useimmille hyvin vaikeaa.

Liikennepropaganda voi hyvin

Tämän päivän Iltalehdessä oli juttu, jossa komisario Jyrki Haapala esittää alkoholin myyntikieltoa viikonlopuille rattijuoppouden kitkemiseksi. Jutussa on oiva piriste, kun komisario Haapala on kuvassa kuin Dirty Harry, mutta alkometri kädessä. Olen siitä Haapalan kanssa täysin samaa mieltä, että rattijuoppous on oikeasti ongelma. Mielestäni rattijuopot ovat liikenteessä alhaisin paskasakki, joille mikään rangaistus ei ole riittävä. Olin myös erittäin ilahtunut poliisin viime viikonloppuna Helsingissä tekemästä massiivisesta puhallusratsiasta. Iltalehden juttu ei silti täysin kestä kriittistä tarkastelua. Kiinnitin erityisesti huomiota lauseeseen: "Suomen liikenneturvallisuus voi tällä hetkellä huonommin kuin koskaan". Tämä ei pidä tilastojen valossa paikkaansa ollenkaan. Jo aiemmissa kirjoituksissani olen referoinut Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen yhdessä tekemää onnettomuustilastoa, ja sen teen tässä jälleen:

Autokanta ja liikenteessä kuolleet 1970-2006

vuosi	autoja	kuolleita	per 105 autoa
1970	828010	1055	127
1975	1139967	910	79
1980	1392827	551	39
1985	1746615	541	30
1986	1828949	612	33
1987	1919719	581	30
1988	2034166	653	32
1989	2180532	734	33
1990	2233059	649	29
1991	2218067	632	28
1992	2230516	601	26
1993	2156009	484	22
1994	2150950	480	22
1995	2181239	441	20
1996	2229222	404	18
1997	2242318	438	19
1998	2328990	400	17
1999	2403327	431	17
2000	2465822	396	16
2001	2499154	433	17
2002	2539953	415	16
2003	2626999	379	14
2004	2727160	375	13
2005	2818965	379	13
2006	2906415	336	11

Kuolinluvuissa ovat mukana myös ne onnettomuudet, joissa ei ole autoa osallisena, kuten esimerkiksi moottoripyörien ulosajot. Minusta nuo lukemat kertovat aivan muuta kuin sen, että liikenneturvallisuus olisi huonompi kuin koskaan. Absoluuttinen liikennekuolemien määrä on vähentynyt 68% vuodesta 1970 ja automäärään suhteutettuna peräti 91%. Luvuista näkyy selvästi, että liikenneturvallisuus on kasvanut huimasti viimeisen vajaan 40 vuoden aikana.

Haapala sanoo, että viinapulloihin laitettavat varoitustarrat ovat näpertelyä. Tästä olen täysin samaa mieltä. Jokainen alkoholia ostava on kyllä saanut valistusta ja tietää viinan vaarat, joten jonkun naurettavan varoitustekstin laittaminen pulloon on lähinnä huvittavaa samoin kuin tupakka-askien varoitukset. Todennäköisesti kyseisistä teksteistä tuleekin viihdettä ryyppyporukoihin. Alkoholin myyntikielto viikonlopuiksi on samanlaista näpertelyä. Joka alkoholia haluaa juoda, hän kyllä sitä saa ja juo, olipa sitä myynnissä viikonloppuisin tai ei. Kieltolain kumoamisesta on 75 vuotta, mutta kaikki tietänevät, ettei Suomessa ole koskaan juotu viinaa niin paljon kuin sen voimassaollessa. Kiellot ja rajoitukset eivät liian tiukkoina siis useimmiten täytä tehtäväänsä lainkaan.

Tuntuu siltä, että tässä yksittäinen poliisi antaa lausuntoja kuin poliitikko ikään. Kun on olemassa ongelma, johon ei keksitä konkreettista ratkaisua, tarjotaan ratkaisuksi jotain pelleilyä, että voitaisiin sanoa ja näyttää jotain mukamas tehdyn. Tämän keinon toteutuessa toteutuisi taas tavallinen suomalainen tapa, jossa kaikkia muita rangaistaan paitsi syypäitä. Tämän tavan rinnalla armeijassa sovellettava "yksi mokaa, kaikkia rangaistaan" tuntuu varsin oikeudenmukaiselta, koska syyllinen on mukana kärsimässä rangaistusta. Rattijuoppousongelman kanssa painiessa pitää kuitenkin muistaa se, että suurin osa alkoholia nauttivista ei aja humalassa, vaan loppujen lopuksi aika harva. Miksi ihmeessä siis pitäisi taas rangaista kaikkia?

Ne helsinkiläiset ei sitten osaa ajaa

Kohta tulevat taas syksyn liukkaat ja Suomessa, etenkin eteläisessä, pelti kolisee. Seuraavaksi hyökkäävät internetin keskustelupalstoille ja muihin "essonbaareihin" kaikki maaseudun "tietäjät", jotka selittävät miten helsinkiläiset eivät osaa ajaa, kun siellä ajetaan niin paljon kolareita. Helsinkiläiseksi lasketaan näissä yhteyksissä ainakin kaikki Riihimäen eteläpuolella asuvat. Tokihan pääkaupunkiseudulla ajetaan määrällisesti enemmän kolareita kuin muualla maassa, mutta sillehän on luonnollinen selitys: auto- ja liikennemäärä.

Liikenneturva ja Tilastokeskus ovat tehneet jo vuosia onnettomuustilastoja, jotka saa imuroitua Liikenneturvan sivuilta. Ajoneuvohallintokeskuksen sivuilla on eritelty taulukko ajoneuvojen määristä maakunnittain ja kunnittain. Taulukoista on helppo leikata olennaiset numerot esiin. Suomessa oli 2006 lopussa 2 906 415 autoa, joilla ajettiin 52 150 miljoonaa kilometriä. Koko maassa tapahtui 34548 tieliikenneonnettomuutta, joka tekee 1189 onnettomuutta 100 000 autoa kohti. Automäärä ja onnettomuudet jakautuivat maakunnittain seuraavasti:

Maakunta	autoja	kaikki onnettomuudet	per 100 000 autoa
Keski-Pohjanmaa	42350	420	991
Etelä-Pohjanmaa	124807	1255	1005
Uusimaa	668687	6961	1040
Etelä-Karjala	78828	831	1054
Pohjanmaa	109989	1164	1058
Pohjois-Karjala	95294	1011	1060
Pohjois-Savo	134203	1425	1061
Itä-Uusimaa	56488	622	1101
Lappi	106641	1218	1142
Päijät-Häme	107671	1250	1160
Pohjois-Pohjanmaa	200414	2384	1189
Satakunta	143022	1711	1196
Kanta-Häme	101550	1281	1261
Keski-Suomi	146014	1845	1263
Kymenlaakso	107973	1408	1304
Pirkanmaa	258477	3387	1310
Etelä-Savo	90769	1209	1331
Kainuu	47677	734	1539
Varsinais-Suomi	265334	4115	1550

Eli ainakin Varsinais-Suomesta on aivan turha tulla huutelemaan, ettei Uudellamaalla osata ajaa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan selvästi muita matalammat lukemat selittynevät helpolla liikenneympäristöllä, jossa tiet ovat enimmäkseen viivasuoria ja mäkiä on ainoastaan kuskien sukunimissä. Ehkä siellä myös ajetaan huolellisemmin.

Tässä vertailun vuoksi erikseen vielä muutamien paikkakuntien lukemia. Onnettomuusluvussa ovat mukana myös muut tieliikenneonnettomuudet kuin ne, joissa on auto osallisena. Pitää myös muistaa, että pääkaupunkiseudun liikenteessä liikkuu huomattava määrä ulkopaikkakuntalaisia autoja. Perspektiiviä antaa myös se, että jos yhtenä lumituiskuisena päivänä ajetaan pääkaupunkiseudulla 100 kolaria, vastaa se automäärään suhteutettuna sitä, että Juvalla Etelä-Savossa ajetaan samana päivänä yksi kolari.

Kaupunki	autoja	kaikki onnettomuudet	per 100 000 autoa
Helsinki	238317	2769	1161
Espoo	110506	669	605
Vantaa	98707	1083	1097
Iisalmi	13946	176	1262
Turku	85153	1490	1750
Oulu	61563	995	1616
Rovaniemi	32453	478	1472
Suomussalmi	5687	101	1776
Lappeenranta	33324	409	1227
Tampere	97813	1207	1233
Vaasa	32388	424	1309
Joensuu	30161	445	1475
pääkaupunkiseutu	451406	4532	1004

Sori, maakuntien Tietäjät. Pääkaupunkiseudulla ajetaan suhteessa vähemmän kolareita kuin muualla. M.O.T.

Onnettomuustilastot ovat täällä.
Automäärät ovat täällä.