perjantai 29. helmikuuta 2008

Yhteishengestä

Hesari uutisoi, kuinka naapureiden väliset riidat lisääntyvät Helsingissä. Ilmiö lienee kaikkialla samanlainen. Syiksi tarjotaan esimerkiksi sitä, että suomalaiset ovat edelleen metsäläiskansaa, jotka kaipaavat tilavaa reviiriä. Tämä voi toki olla osasyy, mutta oman käsitykseni mukaan asia johtuu enemmänkin siitä, että yhteishenki on kadonnut, vaikka toisaalta ihmisillä on kaikki niin hyvin, että ongelmia on tekemällä tehtävä. Jälkimmäisellä asialla selittyy se, että yleisönosastokirjoittajat keskittyvät koiranpaskasta, tupakasta, kenkien kopinasta ja muista pikkuasioista valittamiseen. Helsingin "ruuhkistakin" tuntuvat innokkaimmin valittavan ne, jotka eivät itse edes autolla aja, saati että ajaisivat siellä kauhistellussa "ruuhkassa".

Vajaa viikko sitten oikeusministeri Tuija Brax oli huolissaan demokratian kriisistä. Ihme kyllä olin tällä kertaa asioista hänen kanssaan samaa mieltä. Äänestysvilkkaus laskee, koska ihmiset eivät tunne saavansa vaikuttaa sitä kautta. Suurin osa poliittisista päätöksistä syntyy oikeasti puoluetoimistoissa, eivätkä kansanedustajatkaan äänestä istunnossa oman, vaan puoluetoimiston kannan mukaan. Moni päätös joita eduskunnassa tehdään, ei vastaa suomalaisten enemmistön mielipidettä. Myös edellämainittu yhteenkuuluvuuden puute on syy, eikä siihen auta se, että ylpeys omasta suomalaisuudesta on nykyään paheksuttavaa ja kiellettyä, koska se mielletään automaattisesti rasismiksi. Äärisuvaitsevaiston mielestä nykyään terve isänmaallisuuskin on rasismia.

Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomelle tuli oikea ongelma. Suomalaiset löysivät heti voimakkaan yhteishengen, eikä kellekään tullut mieleen valittaa pikkuasioista. Vapaussodasta oli kulunut vasta parikymmentä vuotta, mutta oikean ongelman edessä entiset vastapuolet tunsivat yhteishenkeä tapellesaan itäistä naapuria vastaan. Ehkä suomalaiset löytäisivät taas yhteishengen, jos tänne saataisiin joku oikea suuri ongelma. Ehkäpä maahanmuuttoministeriö Astrid Thorsin johdolla vielä saa meille riittävän suuren muslimijoukon, joka alkaa rettelöidä kuten monissa muissa Euroopan maissa jo tapahtuu. Siinä vaiheessa saattaisi suomalaisten yhteishenkeä jo taas löytyä.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olen monesti miettinyt samaa. Sota tai vastaava rankka muutos ajaisi rotat palavasta laivasta. Mutta jos onni ja taito suo tulevaisuus olisi taas paljon parempi.

Anonyymi kirjoitti...

njaa, varmaan niitä neekereitä tänne roudataan pesemään vanhusten pyllyjä kun ei sitä kukaan muukaan tee. Ainoo vaan että et se olis kestävällä pohjalla ni pitäs virallistaa tavallaan semmonen 1- ja 2-luokan kansalaisuus, jolloin samoja sosiaalipalveluita ei tarttis niille tarjota. Systeemi eläis ihan hyvin sillä. Tai sitte toinen vaihtoehto on, että pannaan kaikki Joensuun rasistit ja muut Mulukut pesemään niitä vanhuksia kun, niinkun jo todettua, ei sitä kukaan muukaan helvetti jaksa tehdä. Vois järjestää ihan a la Pol Pot, kato jollainhan nekin pitää hoitaa, talvisotahengellä vaan.

Kekke kirjoitti...

"Tai sitte toinen vaihtoehto on, että pannaan kaikki Joensuun rasistit"

Sun juna meni jo, Joensuu oli otsikoissa 90-luvun puolella.