tiistai 18. syyskuuta 2007

Suomalaisten ajotavat

Suomessa ajetaan globaalisti tarkasteltuna varsin rauhallisesti. Esimerkiksi Venäjän tai Etelä-Euroopan liikenne on huomattavasti aggressiivisempaa. Kuitenkin suomalaisen liikennepropagandan mukaan liikennekuri on aivan olematon, meno täysin holtitonta ja kuolonkolarit valtavassa kasvussa, vaikka todellisuudessa kuolonkolarit ovat vähentyneet jatkuvalla trendillä. Asia on fakta, jonka voi julkisista onnettomuusluvuistakin todeta. Silti suomalaisten ajotavoissa olisi paljon parantamisen varaa. Sujuvuus ja muiden huomioonottaminen ovat suomalaisilla aivan retuperällä. Koska suomalainen kulttuuri perustuu pitkälti kateuteen, ei siedetä esimerkiksi "ökyautoja", varsinkaan jos ne sattuvat ohittamaan oman osamaksukopin. Samasta kateussyystä Helsingin Sanomatkin uutisoi taannoin, että törkeä ylinopeus oli ajettu nimenomaan BMW-merkkisellä autolla, eikä esimerkiksi Opelilla, Nissanilla tai Toyotalla. Toki käänteistäkin käytöstä esiintyy. Ladasta on päästävä ohi, vaikka se ajaisi 250km/h vain koska itsellä sattuu olemaan hienompi auto.



Liikennevalot

En ole koskaan ajanut Helsingissä niin "vanhoilla vihreillä", ettei perässä olisi tullut auto tai pari ja niiden lisäksi yksi taksi. Jos suomalainen kuitenkin pysähtyy punaisiin valoihin, ei vihreiden syttymisen jälkeen yllättäen olekaan kiirettä yhtään minnekään. Vaihdekeppiä aletaan etsiä siinä vaiheessa kun vihreä on palanut ties kuinka pitkään. Taempana jonossa olijat lähtevät yksi kerrallaan liikkelle siten, että edessäolija on liikkunut jo hyvän matkaa, kun seuraava löytää vaihdekepin ja pääsee liikkeelle. Tämä lisää ruuhkia olennaisesti, sillä näin toimiessa risteyksen yli ehtii vihreillä huomattavasti vähemmän autoja verrattuna siihen, jos vihreiden sytyttyä lähdettäisiin heti liikkeelle. Moni selittää hidasta lähtöään itsekkäästi sillä, että eihän se muutama sekunti mitään hidasta, mutta takanatuleviin se vaikuttaa kertautuvasti hyvinkin paljon, kun liikenteen määrä on riittävän suuri ja samalla tavalla itsekkäästi ajattelevia hitaita lähtijöitä on monia. Jos 100 auton kuljettaja ajattelee samoin ja lähtee valoista kukin 6 sekuntia hitaammin, tekee se takimmaiselle jo 10 minuutin eron.

Jotkut tuntuvat kuvittelevan, että vihreillä valoilla olisi pakko ajaa. Risteykseen tungetaan ruuhkassa, vaikka selvästi nähdään ettei sen yli mahdu. Näihin risteyksentukkijoihin ovat pientä parannusta tuoneet viistoviivoitukset eräissä pahimmissa risteyksissä Helsingissä. Minulle on soitettu torvea, kun en ole ajanut vihreillä tukkimaan risteystä. Tuossa tilanteessa olen vetänyt käsijarrun päälle ja käynyt takanaolijan ikkunalla kysymässä mikä on ongelma. Ongelmaa ei ole siinä vaiheessa yllättäen enää ollutkaan. Tämä on toimiva konsti; suosittelen.

Kiihdytys

Yleinen suomalainen kiihdytystapa on hyvin hitaasti lirutellen tavoitenopeuteen. Mielenkiintoista on se, että tämä tapa ei useimmiten korreloi mitenkään auton kanssa. Nissan Micra 1.0-litraisella moottorilla saattaa lähteä risteyksestä hyvinkin ripeästi, mutta sitten joku 3-litrainen V6-moottorinen auto voi hyvinkin jumittaa aivan järjettömästi.

"Liruttelukiihdytys" on huono tapa monestakin syystä. Olisi suositeltavaa kiihdyttää ripeästi tavoitenopeuteen ja jatkaa sitten tasaisella nopeudella. Taloudellisuusajomestari Matti Sinerväkin suosittelee ripeää kiihdytystä, sillä se kuluttaa vähemmän polttoainetta. Ripeä kiihdytys helpottaa myös takanatulijoita. Etenkin moottoritielle tai muulle suurelle tielle johtavalla kiihdytyskaistalla kiihdyttäminen on useille suomalaisille suorastaan ylisuoritus. En koskaan lakkaa ihmettelemästä miten ihmisille on niin vaikea ymmärtää niin yksinkertainen asia, että liikennevirtaan pääsee parhaiten mukaan siten, että ajaa samalla nopeudellla kuin liikennevirta. Jos ajaa hitaammin, on vaikeutuu mukaan pääseminen huomattavasti.

"Köröttely" hidastaa takanatulijoita kertautuvasti, joten pitkässä jonossa vilkkaan liikenteen aikana takimmaiset voivat joutua jopa pysähtelemään. Hidas väliintulo aiheuttaa jo pääväylällä kulkeville hidastamisen tarvetta, joka taas kertautuu heistä taaksepäin. Tämän voi todeta esimerkiksi Turunväylällä jokaisena arkiaamuna Tuomarilan liittymän tienoilla, jossa on lisäksi tienpitäjän selkeä virhe. Rampin alkupäässä on 80km/h rajoitusmerkki kun taas moottoritiellä on 100km/h rajoitus voimassa. On selvää, että 80km/h rampilta tulevat hidastavat 100km/h ajavaa liikennevirtaa, jota ei tapahtuisi jos rampilta tultaisiin 100km/h. Kyseisen tieosuuden vetokyky on tosin muutenkin äärirajoillaan, joten asia voitaisiin korjata kunnolla vain tekemällä kolmas kaista kehä II:n liittymään saakka.

Suuntavilkut

Olen selittänyt lapsilleni vitsinä, että vilkuttomat ovat köyhiä, jotka ovat ostaneet autonsa osamaksulla ja se erä, jossa vilkut tulevat, on vielä maksamatta. Toinen selitys voisi olla itsekkyys ja asenne mallia "vittuuks se muille kuuluu mihin mä oon menossa". En kerta kaikkiaan kykene oikeasti keksimään ainoatakaan syytä miksi vilkkua ei käyttäisi. Vilkkujen tarkoitushan on kertoa muille aikeistaan, ja ainakaan tietääkseni muut eivät osaa telepaattisesti lukea jokaisen aikeita.

Turvavyö

Viime viikolla poliisin toteuttamassa tehovalvonnassa yli 2000 sai sakot ilman turvavyötä ajamisesta. En voi käsittää, koska itselleni turvavyö on ajattelematta toimiva automaatio. Olen joskus laittanut vaistomaisesti vyön päälle, kun olen siirtänyt autoa omalla pihallani 10 metrin matkan. Ilmeisesti nuo ilman turvavyötä ajavat ovat niitä "hieman keskivertoa parempia" kuljettajia, jotka uskovat olevansa kuolemattomia. Toisaalta ilman vyötä ajaessaan he vaarantavat vain itsensä, ellei turvavyötön istu takapenkillä edessä istujan edessä. Itse en ainakaan suostu ajamaan metriäkään, jos minun takanani istuu joku, jolla ei ole turvavyö kiinni. En halua norsua niskaani.

Moottoritieajo

Moottoritieajo on suomalaisille aivan liian vaikeaa. Jo äsken mainitsinkin moottoritielle tulemisesta, joka on ylisuoritus. Vasemmalla kaistalla roikutaan itsekkäästi alinopeudella kilometrikaupalla, koska eihän kukaan muukaan voi haluta ajaa yli 90km/h jos MINÄ en halua, osaa tai uskalla. Oma lukunsa ovat sitten ne, jotka ajavat reilua alinopeutta vaikka kuinka pitkään, mutta kun havaitsevat jonkun olevan menossa ohi, löytyy kaasupoljin kuin taikaiskusta. Tämä ilmiö on 3-kaistaisilla 2-suuntaisilla "ohituskaistateillä" vielä yleisempi ja räikeämpi. Hyvin yleistä on myös se, että täysin peiliin katsomatta ja tietenkin vilkuitta vaihdetaan ennalta arvaamatta suoraan takaa nopeammin tulevan eteen. Sitten ohitetaan rekkaa 85km/h nopeudella kilometrikaupalla.

Kotipoliisit

Kotipoliisit ovat viheliäisin ja vaarallisin ryhmä, joita vihaavat oikeat poliisitkin. Heillä on pakonomainen tarve "opettaa" muita liikenteessäolijoita, etenkin kalliimmalla autolla kovempaa ajavia esimerkiksi vaihtamalla kaistaa eteen niin, ettei kukaan vain voisi ajaa ylinopeutta. Nämä ovat myös äärimmäisen tarkkoja oikeuksistaan, mutta velvollisuuksiensa osalta ovat koska tahansa valmiita joustamaan. Tieliikennelain mukaan poliisin lisäksi liikennevalvontaa voivat suorittaa liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä valvomaan määräämä virkamies, tielaitoksen ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormitusta valvomaan määräämä virkamies, sekä tulli- ja rajavartiomies. Kotipoliisit voisivat jättää liikennevalvonnan niille, joille se kuuluu.

Liian hitaasti ajavat

Väliotsikoin tämän tahallani provosoivasti, sillä yleisin poikkeava käyttäytymistapa liikenteessä on muun liikenteen nopeuteen verraten liian hidas ajo. On yleinen harhakäsitys, että nopeus tappaa. Nopeus ei tapa, vaan nopeusero tappaa. Esimerkiksi törmäys 100km/h nopeudella paikallaan olevaan kohteeseen tappaa helpostikin tuon 100km/h nopeuseron takia, mutta nopeus sinänsä ei tapa. Eiväthän astronautitkaan kuole, vaikka raketti liikkuu maan vetovoimasta päästäkseen yli 40000 kilometrin tuntinopeudella.

Liikenteessä liikkuvilla on oikeus olettaa, että kaikki liikkuvat sääntöjen mukaan ja nopeudet ainakin taajamien ulkopuolella ovat jotakuinkin nopeusrajoituksen tuntumassa. Jokainen kuljettaja on myös tottunut havainnoimaan, että raskas kalusto liikkuu yleensä enintään 80km/h nopeudella, vaikka nopeusrajoitus olisikin suurempi, joten niihin osataan varautua jo esimerkiksi kuorma-auton näkyessä jossain kaukana. Mutta jos henkilöauto liikkkuu selvästi alle rajoitusnopeuden, se on poikkeavaa käyttäytymistä, jonka ennalta-arvattavuus ei ole lainkaan niin yksinkertainen asia kuin voisi luulla. Esimerkiksi 100km/h alueella alle 70km/h liikkuva auto saavutetaan yllättävän nopeasti. Mikäli kuljettajalla on muita häiriöltekijöitä, on peräänajon riski ainakin olemassa, joskaan se ei ole kovin suuri. Suurempi ongelma on se, että alinopeutta ajavat aiheuttavat ohituksia, sillä kaikki eivät halua jäädä ajamaan hitaamman tahtiin. Mikäli ohituspaikkoja ei tule, taakse juuttuneen ärtyneisyys kasvaa, joka lisää riskinottoa ohitukseen. Mikäli kaikki etenisivät jotakuinkin samalla nopeudella, ei tätä ongelmaa tulisi. Jäljelle jäävät toki esimerkiksi kuorma-autot ja muut hitaammat ajoneuvot. Ei silti ole mitään järkevää syytä olla ajamatta rajoitusnopeuden tuntumassa mikäli olosuhteet sen sallivat. Suomessakin poliisi voi sakottaa ja on sakottanut häiritsevän hitaasta ajosta.


Lopuksi kannattaa ehdottomasti katsoa ja testailla ruuhkasimulaattoria ja ymmärtää miten liikenne toimii, kun siellä on oikeasti muitakin autoja kuin ne, jotka ovat välittömässä näköpiirissä. Tämän hahmottaminenhan tuntuu olevan useimmille hyvin vaikeaa.

Jaa tämä kirjoitus Facebookissa

3 kommenttia:

Jouko kirjoitti...

Olen kyllä huomannut että vilkkujen käyttö on joillekin ylivoimaista ja muutenkin risteyskäyttäytyminen. Esimerkki:Käännyttäessä sivutielle ensimmäisenä aletaan kääntämään rattia. Sitten kun tuntuu että auto alkaa mennä penkalle, painetaan jarrua.Viimeiseksi laitetaan vilkku päälle.Tähän kun lisätään toisen perässä roikkumiset niin homma on klaari.Valitettavaa mutta totta. Talvi sitten "yllättää" joka vuosi tuollaiset kuskit ja peltiä ruttaantuu ja autoja on nokka väärään suuntaan tai katollaan pitkin penkkoja kehäteitten risteyksissä ja jopa suorillakin. Pahinta on ne kaikki henkilövahingot, jotka olisi voitu välttää oikealla asenteella autoiluun.

Vasarahammer kirjoitti...

Teksti oli erinomainen analyysi liikennekäyttäytymisestä.

Muutamia parannusehdotuksia liikenteen tehostamiseksi:

- Niille, jotka henkilöautolla ajavat 80 km/h moottoritiellä, mätkäistään kymmenen vuoden ajokielto ja auto takavarikoidaan valtiolle.
- Raskas liikenne pitäisi määrätä käyttämään pelkästän oikeaa kaistaa ruuhka-aikoina, eli ohittaminen olisi busseilta, rekoilta ja kuorma-autoilta tuolloin kielletty.
- kiihdytyskaistoja pitäisi pidentää, ja kiihdytyskaistalta suoraan keskikaistalle siirtyviltä kortti pois.

Grefsen kirjoitti...

olen ollut norjassa nyt pari vuotta ja aina suomeen tultaessa hämmästelen myös tätä liikennevaloista lähtemistä. se menee just noin että sitten kun vihreä palaa niin hakataan sitä ykköstä silmään ties miten kauan ja sitten lähetään lirumaan.

se että jos oslossa vihreä palaa ja et ole viimestään 2sekunnin kuluttua saanu liikautettua autoa niin se on vissi varma että tööttiä tulee ankarasti!

suomalaisilla on myös tämä vihreillä risteyksen tukkiminen kuten sanoit mutta haluaisin lisätä vielä tilanteen jossa on autojono ennen risteystä. tämä auto jono liikkuu ja pysähtyy ja liikkuu ja samaan aikaan joku jossain puolivälin vaiheilla yrittää kääntyä parkkipaikalta/kolmiontakaa vastakkaiseen suuntaan. Tämä yritys blokataan koska heillähän on väistämisvelvollisuus kuin että annettais sopiva rako että tyyppi pääsee jonossa olevien kahden auton välistä jatkmaan matkaa vastakkaiseen suuntaa - eli tulosuuntaan.

suomalaisten liikenneympyräkulttuurista en osaa sanoa mutta suomessa jengi osaa kääntyä hyvin risteyksistä tai ympyräistä sellasille kakskaistasille teille toisin kuin täällä vaihdetaan kesken liikenneympyrää kaistaa tai liitytään sivutieltä just vastakkaiselle kaistalle sen sijaan että sopeutuis liikenteeseen kääntymällä heti lähinnä olevalle kaistalle.