Pari päivää sitten uutisoitiin, että muovipussi ei olekaan niin paha kuin on luultu ja pahin onkin "ekologinen" biohajoava muovipussi. En ole koskaan ostanut yhtään biohajoavaa pussia, koska olen ajatellut, että biohajoavassa muovissa täytyy olla jotain hämärää. Ne ovat sitäpaitsi kalliimpiakin. Ruokaostoksillani suosin kangaskasseja, vaikka en mikään ituhippi olekaan. Tämä ainoastaan siksi, että niitä eivät leikkelepaketit viillä auki eivätkä niistä kahvat irtoa, ja säästän pidemmän päälle hieman rahaakin.
Biopussiuutinen sai taas kerran miettimään, että kuinka paljon meitä kustaankaan silmään kaiken maailman ekohörhöilyllä, jolla ei ole todellisuuspohjaa, vaan tarkoituksena on vain höynäyttää hyvää tarkoittavia ihmisiä ja rahastaa sillä. Uskon vakaasti, että monesta muustakin asiasta voisi paljastua vastaavia faktoja, jos tehtäisiin hieman lisää tutkimusta. En ole kemisti tai muu tutkija, joten päätin selvitä jälleen julkisilla dokumenteilla ja yksinkertaisella matematiikalla. Laskeskelin hieman joukkoliikenteen päästöjä, koska joukkoliikenne on nykypropagandassa hieno asia ja yksityisautoilu ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja.
Laskin ainoastaan hiilidioksidia, koska ilmastonmuutospropagandassa se on nostettu suurimmaksi saatanaksi, ja oikeat pahat päästöt kuten typen oksidit ja pienhiukkaset jätetään pienemmälle huomiolle. Joka tapauksessa ne ovat diesel-busseissa huomattavasti suuremmat kuin bensiinikäyttöisissä henkilöautoissa, joiden nykyiset päästömääräykset ovat tiukat, ja katalysaattorikin on ollut pakollinen jo vuodesta 1991.
YTV:n 2007 sekä HKL:n 2007 vuosikertomusten mukaan matkustajakilometrit seutulinjojen busseissa olivat 485, Espoon sisäisessä 85, Vantaan sisäisessä 92 ja Helsingin sisäisessä 376.2 miljoonaa kilometriä, yhteensä 1038 milj. matkustajakilometriä. Sopimuskilometrit olivat Seutulinjoilla 32.2, Espoon sisäisillä linjoilla 11.1, Vantaan sisäisillä 8.6 ja linjakilometrit Helsingin sisäisessä liikenteessä 31.2 miljoonaa kilometriä, yhteensä 83.1 miljoonaa kilometriä. Paikkakilometrit oli ilmoitettu vain Helsingin sisäisestä liikenteestä ja niitä oli bussiliikenteessä 1910.2 milj. km. Näin ollen Helsingin sisäisen bussiliikenteen käyttöasteeksi tulee noin 19.7%. Kaiken keskiarvona busseissa pääkaupunkiseudulla istui siis noin 12.5 matkustajaa.
VTT:n tekemässä bussikaluston pakokaasupäästöjen tutkimusraportissa (PDF 900kB) kerrotaan, että bussien CO2-päästöt pääkaupunkiseudulla ovat kaupunkiajossa keskimäärin 1220 g/km, pääväylillä ja kehäteillä 988 g/km. Jos oletettaisiin, että kumpaakin ajoa olisi puolet ja puolet, tulisi kaiken keskiarvoksi 1104 g/km. Helpointa lienee laskea arvolla 1100 g/km. Jos siis busseissa on kyydissä keskimäärin 12.5 matkustajaa ja bussi päästelee hiilidioksidia 1100 g/km, tulee matkustajaa kohti 88 grammaa kilometriltä.
AKE:n viimekeväisen tiedotteen mukaan vuonna 2007 ensirekisteröityjen autojen keskimääräinen päästö oli 177.4 g/km. Toki liikenteessä on myös paljon vanhempia ja enemmän saastuttavia autoja. Kuitenkin bussimatkustajaa kohti päästöt ovat edellämainitut 88 g/km, joten ei olla varmaankaan pahasti pielessä, jos arvioidaan tämän perusteella, että mikäli henkilöautossa matkustaa vähintään kolme henkilöä, ovat päästöt pienemmät matkustajakilometriä kohti kuin bussissa. Uusien diesel-autojen CO2-päästöt ovat välillä 120-139 g/km, joten niissä riittää kaksi matkustajaa. Tämä autojen käyttöastehan ei tietenkään toteudu, mutta laskelma antaa silti perspektiiviä.
Tähän tarjotaan tietenkin sähköllä toimivaa raideliikennettä ratkaisuksi, mutta katsokaapa hyvät ihmiset Suomen, tai edes pääkaupunkiseudun karttaa. Raiteita on melko harvassa, eikä joka paikkaan todellakaan pääse raiteita pitkin nyt eikä jatkossa. Sitäpaitsi se sähkö pitää tehdä sinne ajolankaan jollain keinolla. Ydinvoima olisi siihen tietenkin viisain vaihtoehto, mutta sehän ei tietenkään vihreille kelpaa. Mikäpä kelpaisi.
torstai 29. tammikuuta 2009
Facebookissa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tuossa voisi vielä ottaa huomioon, että yksityisautoilija ajaa aina suorinta tietä määränpäähän, kun taas bussimatkustaja joutuu usein käyttämään kiertotietä esimerkiksi käyden Helsingin keskustassa vaihtamassa bussia.
Ihailtavaa vaivannäköä kaiken tämän laskemiseen.
Kuitenkin laskelmasi hieman ontuu. Lasket bussien käyttöasteesta ja kulutuksesta keskiarvot, mutta autojen päästöjen kohdalla laskelmassa on mukana vain uudet autot ja päälle vielä oletus matkustajamääristä, joka ei pidä paikkaansa. Ihan kiva että toteat molemmat asiat itsekin, mutta mitä järkeä näistä lähtökohdista on edes laskea mitään?
Se on toki totta, että kimppakyyti on ihan fiksu matkustusmuoto, voihan se tulla joukkoliikennettä halvemmaksikin. Muilta osin jää vähän epäselväksi, mitä "perspektiiviä" tässä oikein väität antavasi? Yksityisautoiluahan voi nyt puolustella monin perustein, mutta ei nyt sentään sen ympäristöystävällisyydellä.
Paras vaihtoehtohan on kuitenkin se, että ne autossa teoreettisesti istuvat kolme ihmistä, puhumattakaan kolmessa autossa istuvasta kolmesta ihmisistä, kulkisivat kaikki bussilla. Kas, samalla bussin käyttöaste nousee ja sen CO2-päästöt per naama laskevat. Halleluja!
Olen töissä Kaisaniemessä bussien päätepysäkkien vieressä ja lähden matkaan melkein päätepysäkiltä. Lisäksi linja-auto kulkee mahdollisimman suoraan pysäkiltäni Lahden moottoritielle ja siitä suorinta reittiä kansallisteatterin eteen. Omalla autolla ei saisi ajettua suorempaan ja vielä joutuisi maksamaan 200-300 euroa kuussa parkkipaikasta jossain Kaisaniemen parkkihallissa.
Olen kuitenkin poikkeus jolle tämä sopii, eikä minulla ole tarvetta vaihdoille. Tietysti autoja saisi kulkea tiheämmin kuin 20 minuutin välein että ei olisi tarvetta todeta pysäkille saapuessani että "tuossa se taas meni"..
Siitä huolimatta normaaleina matkustusaikoinani bussissa on 2-4 matkustajaa. Aamun ja illan ruuhka-aikoinakin (tarkoituksella välttelen niitä aikoja) autosta yleensä aina löytää istumapaikan.
Keskiarvomatkustajamäärä 12-13 kpl ei kanssani yleensä toteudu vaan olen reilusti sen alle ja matkoillani henkilökohtainen CO2 päästöjen määrä ylittää roimasti edes vanhan henkilöauton pöhinät.
Matemaattisesti Mulukku on kuitenkin oikeassa ja matkusteluni parantaa kaikkien bussimatkaajien CO2 tilastoja joillakin miljoonasosilla...
Jos firma olisi vanhassa paikassaan, ajelisin sinne todennäköisesti omalla autollani, koska yli tunnin matka-aika yhteen suuntaan on aivan liikaa. (Ei toki vielä verottajan mielestä, mutta se on toinen tarina se...)
Kyllä, lämmöllä muistelen ympäristötekniikan luentoa jossa murskattiin monen vihreän hippitytön unelma täydellisestä joukkoliikenteestä Suomessa toteamalla, että liikenteen päästöt tulee laskea HENKILÖkilometriä eikä kilometriä kohden...
Kiitos hyvista laskelmista. Voisihan ne saattaa ekovaen tietoonkin.
Jos asiaa katsotaan kasvihuonepaastojen kannalta, tulisi asiaa katsoa myos niin, etta huomioidaan ne typen oksidipaastot ja hiukkaset myos joita dieselbussit tuottavat.
Typen oksideista osa kasittaakseni muuttuu typpioksiduuliksi, mika on erittain vahva kh-kaasu. Lisaksi mustat hiukkaset joita pahimmin tuottavat dieselautot, on myos laskettu nykyaan merkittaviksi ilmastoa lammittaviksi tekijoiksi. Juuri ne ovat jaan paalle sataessaan paasyy napajaatikoiden sulamiseen. Nykyaikaiset dieselautot tuottavat nimenomaan nanohiukkasia, jotka ovat saatanallinen terveyshaitta, kun menevat suoraan keuhkoista verenkiertoon, ja nanokokoisina voivat tuulen mukana leijailla ilmastossa pitkaankin, lopulta jaatikoille laskeutuen.
Eli siis uudenakaiset dieselajoneuvot ovat aika lailla mainettaan pahempia. Toisaalta bussijoukkoliikenetta voisi hyvin konvertoida maakaasulle tai biokaasulle. Sitahan voisi tuottaa vaikka stadissa kaupunkilaisten viemareihin huuhtomasta paskasta. Nain tehdaan muunmuassa Ruotsissa. Nama eivat tuota kaytannossa mitaan paastoja kuin hiilidioksidia. Biokaasulla ei sitakaan.
Tavallisten muovipussien pienempi hiilijalanjälki (vai mikä se nyt on) on lukemani mukaan perusteltu sillä, että ne pussit mitä Suomessa myydään, ovat riittävän vankkatekoisia käytettäväksi moneen kertaan. Kertakäyttöskenaariossa asia muuttuu.
Itse käytän myös kangaskasseja, kun muistan ne ottaa kotoa mukaan, muutoin ostan muovi- tai paperikassin. Paperikasseja ostan siksi, että ne ovat käteviä jätepaperin kantovälineitä. Biohajoavia pusseja ostan myös, koska olen laiska enkä jaksa kantaa biojätteitä ämpärissä roskikseen.
Lähetä kommentti